MUISTIO X
Muistio X
1. Kristuksen Mielestä
2. Aika ja Pyhä Hetki
3. Nondualismin soveltaminen
Kirjan toisen osan lopussa ennen harjoituksia, sanotaan näin:
"Ne lukijat, jotka ovat Ihmeiden Oppikurssin opiskelijoita ja opettajia, tunnistavat näiden harjoituksien samankaltaisuuden Kurssin työkirjan harjoitusten kanssa, ja niillä on sama tavoite: auttaa saamaan välitöntä henkistä kokemusta, joka lopulta palauttaa mielesi Itseesi, Kristukseen, Joka ja Mikä sinä olet.
Anna itseäsi ohjata sen suhteen, suoritatko nämä harjoitukset vai et. Kuten aiemmin on todettu, harjoitukset, kuten tämä opetus kokonaisuudessaan, on tarkoitettu tukemaan ja täydentämään Ihmeiden Oppikurssia. Niille, jotka eivät ole Kurssin harjoittajia, harjoitukset voivat olla hyvä johdatus joihinkin Kurssissa esitettyihin ajatuksiin ja voivat innostaa sinua ryhtymään opiskelemaan ja harjoittelemaan Ihmeiden Oppikurssia. Löytäköön kaikki, jotka lukevat näitä sivuja ja suorittavat näitä harjoituksia, jos niin ohjataan, hengellistä apua, joka aina odottaa ja on saatavilla niille, jotka sitä todella haluavat."
[FTCM-II--15-H:3-4]
Olen käyttänyt FTCM kanssa samaa viitemerkintätapaa kuin IOK:n kanssa, mitä ensin käytti Gary R. Kirjassaan MK. FTCM:n kanssa vain on niin, että FTCM:ssä ei ole niin tarkka numerointi eli kappaleita saati lauseita ei ole erikseen numeroitu. Tässä numerointi perustuu omaan suomennokseeni, mihin lisäsin numerot lukujen lukuihin sekä eri lukujen kappaleisiin, jotta ne on helpommin löydettävissä. Kyseinen teksti voi myös jossain vaiheessa tulla muistioihin kokonaisuudessaan, jolloin tämä numerointi helpottaa eri lainausten etsimistä. Esim. merkintä FTCM-I--2-III-5, on seuraava: kirja I-- luku 2 (Arrival of Truth)- III luvun luku (Happiness)- 5:s kappale. Mtk.)
Kristuksen Mielestä
Joka päivä, joka tunti jokaisesta päivästä ja joka hetki, sinun on päätettävä totuuden ja illuusion välillä. Et ole tietoinen tarpeesta tehdä tämä valinta, sillä yksi vaihtoehto, joka voidaan valita, on unohdettu. Niin kauan kun olet tottunut valitsemaan illuusioiden välillä, mikä ei ole valinta lainkaan, et ymmärrä ainoaa valintaa, joka voidaan tehdä. Illuusiot vaihtelevat muodon, koon, monimutkaisuuden, ilmeisten seurausten mukaan ja monella muulla tavalla, mutta niiden sisältö on aina sama. Ne eivät ole todellisia; jatkuva tyhjyyden valitseminen on menemistä ei-mihinkään. (FTCM-I--2-III-5)
Ilmiöiden maailman hypnotisoimien loputon matkojen sarja vain toistaa itseään yhä uudelleen ja uudelleen, kulkien samaa kulunutta polkua, epäonnistumatta tunnistamaan kulkemaansa tietä. Muotoerot, olosuhteet ja tilanteet näyttävät edustavan monia erilaisia teitä, jotka johtavat eri kohteisiin. Jokaisella on lupaus tyytyväisyydestä, täyttymyksestä, valmistumisesta, odottamassa tien päässä. Tämän maailman muodot voivat vaihdella, mutta niiden sisältö ei koskaan muutu. Illuusio edustaa tyhjyyttä, olipa se kuinka houkutteleva tahansa. Onnea ei löydy arvostamalla sitä, mikä on arvotonta.
Aina kun päätät seurata egon ajattelujärjestelmää ja perustaa päätöksesi sen edustamiin arvoihin, saat ei-mitään. Tämä on aina totta, eikä se koskaan muutu. Valittavana on vain kaksi vaihtoehtoa, ja tämäkään ei muutu koskaan: Totuus tai illuusio, Rakkaus tai pelko, Jumala tai ego; kaikki eri tapoja sanoa sama asia.
Jos päätät seurata Pyhää Henkeä valinnan oppaana, huomaat kulkevasi aivan erilaista tietä. Tämän tien tarkoitus ei ole tästä maailmasta, sillä se johtaa pois maailmasta ja palauttaa taivaan tietoisuuteesi. Jokainen valinta Totuuden puolesta on uusi askel kohti Kokonaisuutta ja eron paranemista. Pyhä Henki opastaa sinua joka askeleella, kunnes Häntä ei enää tarvita. Kun olet vakiintunut kulkemaan totuuden tiellä, et katso taaksepäin, sillä ero, kipu ja kärsimys eivät enää houkuttele sinua, olivatpa ne koristeltu kuinka kauniisti tahansa.
Kun pyydät Pyhää Henkeä ohjaamaan elämääsi ja päätöksentekoasi, toimit järkevästi. On järkevää tunnustaa vakavat puutteet ja todellisen tiedon puute, joista päätöksentekosi kärsii, ja luovuttaa se Hänelle, joka tietää mikä on sinulle parasta kaikkina aikoina ja kaikilla tavoilla. Kysymisestä ennen kuin päätät on tultava mieleesi vakiintunut tapa ja sitä on noudatettava tiukasti, jos haluat saada Hänen apuaan jatkuvasti. Hän on aina saatavilla ja valmis tarjoamaan ohjausta, mutta Hän tarvitsee sinun halukkuuttasi vastaanottaa ja noudattaa Hänen ohjeitaan, sillä mitään ei anneta sinulle pakolla. Pyhä Henki tarjoaa vain opastusta. Hän ei käske tai hallitse millään tavalla. Vapaata tahtoasi ei voida koskaan loukata, sillä Jumala on sen sinulle antanut. Vain sinä päätät mitä teet, kaikkialla ja kaikkina aikoina. (FTCM-I--2-III-6,7,8,9)
Anteeksianto, sitoutunut ja jatkuvasti harjoitettu, vapauttaa sinut pitkästä vankeudesta. Tämä prosessi tekee tekemättöksi mielesi ja pelon ja epätotuuden korvaaminen Rakkaudella ja vapaudella kehittyy ajan myötä. Vähitellen, kun mielesi löytää uudelleen kadonneen Kokonaisuuden, selkeys palaa ja hämmennys vähenee. Opit tunnistamaan merkit, jotka osoittavat, että olet valinnut illuusion, mikä antaa sinulle mahdollisuuden valita uudelleen. Illuusiossa toimimiseen käytetty aika vähenee, ja se korvataan yhä enemmän Totuuden toiminnalla. Sinun täytyy ja myös opit tunnistamaan eron Totuuden ja illuusion välillä. Kyvyttömyytesi tehdä niin, on vastuussa suuresta osasta mielessäsi olevaa hämmennystä. (FTCM-I--2-IV-5)
Ihmeet
Havaintokyvyn tehtävänä on olla todistaja sille todellisuudelle, minkä haluat olevan totta, mitä haluat uskoa. Se havaitsee sen, mitä haluat sen havaitsevan, ja tämä tulkitaan "todisteeksi". Näkemäsi maailma heijastaa sitä, mitä mielessäsi on, ei mitään muuta. Ajatuksesi ovat tehneet maailman, ja jatkuva uskollisuutesi noille ajatuksille ylläpitää sitä.
Aina kun päätät muuttaa mieltäsi, muuttaa ajatusjärjestelmääsi, näkemäsi maailma muuttuu vastaavasti. Maailma heijastelee sinulle aina sitä, mitä ajattelet ja uskot; muuten se ei voi olla. Sinulle on aina annettu valinta päättää, kumman kahdesta maailmasta haluat nähdä: illusorisen maailman, jonka olet tehnyt, vai maailman, jossa Totuus heijastuu, joka on myös illuusio, mutta yhdellä tärkeällä erolla. Olet tehnyt päätöksen, että haluat nähdä oikein, Pyhän Hengen Mielen kautta; ja Hänen Näkökykynsä näyttää sinulle maailman, jossa Taivaan heijastus ja Totuus kaikkien ilmenemismuotojen takana tervehtii sinua, ja Jumalan Rakkaus on kaikkialla, eikä sitä voida kieltää. (FTCM-I--3-I-5,6)
Todellinen maailma nousee havaintoosi, koska olet valinnut Totuuden illuusion sijaan. Kun illuusio on valintasi, se on kaikki, mitä näet; Totuuden kasvoja ei nähdä. Havainto, kuten kaikki kokemukset tästä maailmasta, on valinta, jonka teet. Kaikki mitä teet on seurausta siitä, mitä varten luulet sen olevan. Jos jokin teko täyttää uskosi sen arvoon, näet sen hyvänä. Jos et, vältät sitä. Arvon käsitys on piste, jonka ympärillä kaikki toimintasi pyörivät. Mitä arvostat, sitä etsit. Mitä et arvosta, sen jätät huomioimatta. Ja sitä minkä arvotat negatiiviseksi, vältät. Etsiminen, huomiotta jättäminen tai välttäminen määrittää käyttäytymisesi ja tavoitteesi.
Tässä maailmassa arvostat ja etsit illuusiota ja sen jatkumista. Jätät huomioimatta Totuuden, puolustat itseäsi Sitä vastaan tai vältät Sitä. Sellaista on sinun elämäsi. Silti Itsesi odottaa paluutasi. Se tietää vain sen, mikä on totta, sillä se ei tiedä illuusioista. Kaipaat palata Itseesi koko sydämestäsi, mutta tämä kaipaus on haudattu halun ja tietämättömyyden pilven alle, joka pimentää mieltäsi ja hämärtää Totuuden muiston. (FTCM-I--3-I-7,8)
Tälle sivustolle ja muistioihin on tulossa paljon tekstiä tästä ilmaiseksi netistä luettavissakin olevasta teoksesta suomentamanani ja sen voi lukea tästä osoitteesta englanninkielisenä: https://www.christmind.info/
2
Aika ja Pyhä Hetki
Kurssi kertoo, että jokaisen Jumalan opettajan on itse valittava se, kuinka paljon aikaa hän käyttää hiljentymiseen ja Jumalan kanssa olemiseen, Jumalan puolesta puhuvan Äänen kuuntelemiseen jne.
Työkirjassa meitä neuvotaan hyvin tarkasti miten pitkään ja miten usein harjoitukset tulee tehdä, mutta työkirjan tekemisen jälkeen, me itse päätämme miten päivämme vietämme ja kuinka paljon siitä omistamme mielemme parantumiselle ja sille että hiljentyessämme etsimme sitä todellista Itseämme jonka valheellinen itsemme on halunnut meiltä piilottaa tekemällä havaintomaailman jonka uskoimme todeksi ja todelliseksi kodiksemme.
Kun hiljennymme kuuntelemaan sisäisyyttämme ja siellä olevaa todellista Itseämme, aika menettää merkityksensä. Egon ajatusmallissa menneisyyden ja tulevaisuuden miettiminen, siitä huolehtiminen tai menneessä eläminen ("mitä olisi pitänyt", "jos vain olisin", "miksi en tehnyt sitä", "miksi hän toimi niin" jne.) on aivan olennaista, koska aika on egon keino peittää totuus siitä, että me olemme ikuista henkeä ja ajattomia ja täysin rajattomia. Totuudessa on vain nyt-hetki, ja se hetki on ikuisesti ja täysin muuttumaton. Tietenkin meidän ihmismielelle tämän käsittäminen on lähes mahdotonta, koska elämämme täällä on niin vahvasti sidottu aikaan. Jo pelkästään kehomme on "kello" joka tikittää kohti kuolemaansa hetki hetkeltä.
"Tehdäksesi sen mikä on tehtävä, vaatii vain halukkuuttasi, ei enempää, ei vähempää. On tarpeetonta lisätä mitään siihen, mikä on jo valmis. Itse on kokonainen, sillä on kaikki, eikä siltä puutu mitään. Se ei tarvitse apua ollakseen Itse, mutta sinä tarvitset apua puhdistaaksesi mielesi kaikesta, mikä estää Itsen muistoa palaamasta tietoisuuteesi. Tekemäsi minä on peittänyt sen, minkä Jumala loi, ja ottanut paikkansa kokemuksessasi. Itsen kokemus ja itsen kokemus ovat täysin erilaisia kaikilta osin."(FTCM-1--1-III-5)
Me annamme ajalle sen merkityksen joka sillä meille on. "Aika on rahaa", on yksi egon tunnuslauseista. Se haluaa että kiinnitämme itsemme aikaan ja teemme siitä "arvokasta" koska se haluaa peittää totuuden siitä, että aika on harha, se on epätodellista eikä sitä ole olemassa, eikä sillä siten ole mitään merkitystä. Tietenkin me katsomme kellojamme kun haemme lapsemme tarhasta tai koulusta tai menemme lääkäriin tai mitä muuta tahansa, jotta asiat hoituisivat sovituissa ajoissa koska se on käytännöllistä. Myös Kurssi puhuu käytännöllisyydestä:
"Kun pyydät Pyhää Henkeä päättämään puolestasi, yksinkertaisesti sanottuna hyväksyt todellisen perintöosasi. Merkitseekö se sitä, ettet voi sanoa mitään kysymättä Häneltä neuvoa? Ei todellakaan! Se tuskin olisi käytännöllistä, ja tämä Kurssi kantaa eniten huolta juuri käytännöllisyydestä." [OK-29-5:4-7]
Samassa kohtaa se myös kertoo miten aloittaa, viettää ja päättää päivämme:
"Jos olet ottanut tavaksesi pyytää apua aina kuin voit, voit luottaa siihen, että sinulle annetaan viisautta silloin, kun sitä tarvitset. Valmistaudu siihen joka aamu, muista Jumalaa aina kuin voit päivän mittaan, pyydä Pyhältä Hengeltä apua silloin kun se on mahdollista, ja kiitä Häntä Hänen ohjauksestaan illalla. Silloin luottamuksellesi on todellakin hyvä perusta." [OK-29-5:8-10]
Alla aamuhiljentyminen vapaasti käytettäväksi:
Pyhä Henki, suo minun muistaa tänään totuus itsestäni ja kaikista veljistäni. Suo minun olla hiljaisuudessa ja kuulla vain sinun Ääntäsi ja Jumalan sanomia. Että Jumalan Poika on kaikissa meissä Yksi, että Jumala loi minut Itsensä kaltaiseksi, että minä en ole keho, olen vapaa, koska olen yhä sellainen miksi Jumala minut loi - ikuinen, pyhä, viaton ja puhdas kuten Isäni on. Minä olen hiljaa, puhu Sinä. Minä siirryn sivuun, ohjaa ja johdata Sinä. Avaan ja hiljennän mieleni, jotta totuus voisi loistaa siihen ja täyttää sen jokaisen pimeän sopukan. Kiitos, että olet aina valmis kun tarvitsen Sinua. Sinä oikaiset sen mitä minä näen, jotta voin katsoa sitä Sinun silmiesi kautta ja nähdä valheet valheina ja totuuden totuutena. Kristuksen näkökyky on minun, kun vain pyydän sitä. Suo minun nähdä tänään vain Kristuksen kasvot kaikissa ja kaikkialla. Tänään valintani on unohtaa kaikki unen harhat ja muistaa vain Jumalan Rakkaus joka on kaikki mitä on. Aamen.
Synnitön veljeni opastaa minut rauhaan. Syntinen veljeni opastaa minut tuskaan. Sen näen, mitä valitsen nähdäkseni. [OT-H-351]
Kun näen veljeni syntisenä tuomitsen hänet ja itseni helvettiin - eli siis tänne missä jo olemme - ja paraneminen estyy, koska tuomitseva mieli joka näkee väärin ei voi ottaa vastaan totuutta ja sen valoa. Kun näen veljeni synnittömänä annan hänelle ja siten itselleni Taivaan, nostan hänet ja itseni valoon joka voi nyt loistaa mieleeni ja parantaa sitä alitajuisesta pimeydestä, joka on ajatus ja usko Jumala-erosta, erillisyydestä ja syyllisyydestä.
Mtk.
3
Nondualismin soveltaminen
Puhdas nondualismi on yksinkertaista, kuten sen soveltaminen käytäntöön ja omaan elämään, mutta onko se helppoa? Ei todellakaan, varsinkin silloin kun ollaan hankalassa tilanteessa, kun lokaa sataa niskaan ja meitä tuomitaan, syytetään tai kohdellaan kaltoin. Silloin me puolustaudumme, automaattisesti, vaistomaisesti, kuin toimisimme automaattiohjauksella, ja niinhän me toimimme - egon automaattiohjauksella. Juuri ego vaatii meidän puolustautumista, koska se kertoo että jokin ulkopuolellamme on meille uhka ja että se on jotain mihin meille ei ole valtaa muuten kuin puolustautua ja hyökätä sitä vastaan ja joka on oikeutettua, niin mielessämme tai sitten fyysisesti, jos uhka on fyysinen. Tästä automaattiohjauksesta irtautuminen on vaikeaa. Siksi myös Kurssi on laaja, eikä sen opiskelu tule loppumaan siihen kun se on luettu, ja siksi se sisältää vuoden mittaisen harjoituskurssin, Työkirjan, jonka loppuun saattamiseen monelta kuluu enemmän kuin tuo vuosi, minulta kaksi.
Tähän egosta irrottaumiseen ja sen ajatusjärjestelmän kääntämiseen päinvastaiseksi Kurssi tähtää ja se on myös anteeksiannon tehtävä. Kurssin tehtävä on opettaa meitä poistamaan mielestämme kaikki ne esteet jotka olemme sinne tehneet peittämään Totuuden, jotta totuus Itsestämme voi jälleen palata mieleen. Toisin sanoen se mieli joka on sairas ja unessa, tehdään tekemättömäksi näkemällä sen syy oikein ja antamalla anteeksi se, mikä ei koskaan ollut totta, ei voinut olla totta ja mitä ei koskaan tehty.
Hyökkääminen ja tuomitseminen on puolustautumista ja kaikissa niissä on aina vain yksi uhri: sinä itse. Ketä tahansa vastaan hyökkäätkin, hyökkäät aina itseäsi vastaan, koska ei ole ketään muuta; kaikki näkemäsi hahmot ja olennot, ameeboista ihmisiin, sinivalaista humanoideihin ovat sinä itse - olet vain pukenut kaikki itsekeksimiin valeasuihin, muotoihin jotka vaihtelevat loputtomasti. Kun tuomitset veljesi, hyökkäät aina itseäsi vastaan; se on mielen laki, koska mieli on yksi, vaikka se täällä maailmassa näyttää joltain aivan muulta, mutta se, että se näyttää olevan jotain muuta ja että me uskomme sen olevan jotain muuta, ei muuta itse tosiasiaa, että mieli on yksi; jokaisessa osassa on kokonaisuus ja kokonaisuus on jokaisessa osassa.
Kun yllättäen joudumme hankalaan tilanteeseen tämä totuus on helppo unohtaa ja toimia vain niin kuin olemme aina toimineet, egon ajatusjärjestelmästä käsin ja nähdä kaikki erillisinä, pahoina ja hyvinä, syyllisinä ja syyttöminä, sairaina tai terveinä. Mutta kun näemme jonkun yksittäisen yksilön syyllisenä, näemme kaikki syyllisinä ja siten itsemme. Niin yksi kokonainen mieli asian tulkistee ja se on mielen toiminnan laki. Niin siis myös kun "tuomitset" toisen viattomaksi, kaikki ovat viattomia, koska kaikki ovat yhtä, osia toisistaan ja toistensa osia ja jokaisessa osassa on kokonaisuus.
"Kukaan ei tee tätä minulle, vaan minä aiheutan sen itse.", [T-28-II-12:5] sanoo Kurssi. Se sanoo myös saman luvun samassa luvussa, että: Ihme saa aikaan sen, että tiedät näkeväsi unta ja että sen sisältö ei ole totta. Se on aivan ratkaiseva askel, kun ollaan tekemisissä harhojen kanssa. Kukaan ei niitä pelkää, kun hän havaitsee, että hän itse teki ne. [T-28-II-7:1-3]
Meidän täytyy siis ottaa vastuu siitä mitä meille tapahtuu, vastuu siitä, että me olemme tehneet mieleemme koko tämän maailman jonka havaitsemme ja jonka kaikki muut havaitsevat ympäri universumin, että me itse olemme siitä vastuussa. Mutta koska me olemme tehneet sen itse mieleemme joka näyttää olevan unessa, mutta emme ole siitä tietoisia vaan kuvittelemme olevamme hereillä, me voimme myös tehdä sen tekemättömäksi - me voimme muuttaa mieltämme sen suhteen miten sen havaitsemme, miten havaitsemme kaiken mitä aistimme kehomme aisteilla. Meillä on valta niin maailman suhteen kuin itsemme suhteen. Ja kuten sanottu, tämä on helppoa teoriassa, mutta vaikeampaa käytännössä. Kuinka vaikeaa, sen määrää se millä tasolla olemme valmiit ottamaan vastaan Totuuden ohjausta ja miten valmiit omaksumaan sen ainoan päämäärän jonka me kaikki jaamme mutta josta vain harvat ovat tietoisia.
Kurssin oppi on niin radikaali - koska se sanoo että maailmaa ei ole olemassa ja se mikä näyttää olevan olemassa on vain mielemme harhaa, jonka olemme itse tehneet ja että Jumalalla ei ole tämän harhaisen unimaailman kanssa mitään tekemistä - että siitä ei varmaankaan tule kovin suosittua vielä moneen vuosisataan.
Nonsualismin soveltamiseen voi käyttää seuraavanlaista kaavaa ja tietenkin se on myös oikean anteeksiannon kaava. Ensimmäiseksi täytyy olla tietoinen että on unessa. Yölliset unet ja päivän valvetilat ovat vain unen eri tasoja, mutta niiden sisältö on samaa. Toiseksi täytyy ottaa vastuu siitä, että ei ole vain unennäkijä jonkun muun unessa, vaan että on itse unen tekijä; "Minä näen unta, mikään mitä havaitsen ei ole totta vaan omaa untani jonka olen tehnyt". On helppo ottaa vastuu unesta jos siinä tapahtuu itselle mukavia asioita, mutta hieman vaikeampaa kun näkee unessaan kamalia asioita. Toisaalta sitä huomaa että se ei olekaan yhtään sen vaikeampaa, kun ymmärtää että kyse on unesta joka ei ole totta ja kaikki kärsimys, kuolema ja tuska on samalla tavalla samaa kuin kaikki muu.
Seuraavaksi voi muuttaa mieltään sen suhteen, miten suhtautua siihen mitä kohtaa ja havaitsee. On kaksi valintaa joista voi valita, ja joista toinen ei ole valinta lainkaan, koska silloin jos valitaan egon näkökulma, nähdään tapahtuvat asiat totena ja valitaan se mikä ei ole oikeasti totta ja mitä ei ole tapahtunut - valitaan eimitään. Toinen valinta on päinvastainen, ja pyydetään Pyhän Hengen Näkökykyä, Kristuksen Silmiä joiden kautta katsotaan, ja nähdään asiat epätosina, unena missä kaikki asiat on samaa eimitään - oli kyseessä sitten syntymät, kuolemat, kärsimykset, nautinnot, terveydet tai sairaudet - jotka eivät merkitse mitään ja joilla ei ole mitään merkitystä eikä seurauksia Todellisuudessa. "Sinä et ole tehnyt mitään. Me olemme ikuinen Henki. Kaikki on anteeksiannettu ja vapautettu." Näin nähtynä näemme kaikessa vain viattomuuden kaikkien maallisten muotojen takana.
"Ihme on oikaisu. Se ei luo eikä oikeastaan muuta mitään toisenlaiseksi. Se vain katsoo hävitystä ja muistuttaa mielelle, että sen näkemä on virheellistä." [OT-II-13:1-3]
Tämän kaiken muistaminen tai mieleen tuominen silloin kun asiat menevät huonosti, oli sitten kyse mistä tahansa vastoinkäymisestä, jotka eivät tule maailmasta loppumaan, koska juuri ne - kaikki vastoinkäymiset - ovat alitajuista syyllisyyttä joka synnytti koko maailman, paikan ja ajan, ja joiden tarkoitus on pimentää mielestä Totuus, ei ole helppo tehtävä ja ilman jatkuvaa harjoitusta ja opettelua se myös pysyy vaikeana, mutta harjoituksen tuloksena se helpottuu, kuten on kaiken harjoituksen kanssa. Vastoinkäymisten ja koko havaintofmaailman tarkoitus on peittää todellinen Identiteettimme Jumalan Ainoana Poikana, Yhtenä Itsenä joka on Yhtä Alkulähteensä kanssa. On aina ollut ja tulee olemaan.
Mutta sen muistaminen tulee helpommaksi, kun harjoittelusta tulee jokapäiväistä ja jopa jokatuntista ja siitä tulee tottumus, mieltymys johon haluaa palata aina kun sen muistaa. Ei ole väliä että sorrumme egon temppuihin ja saamme itsemme kiinni suuttumisesta milloin millekin asialle, tuomitsemisesta tai arvostelusta ja hyökkäämisestä, vaan olemme ottaneet ensimmäiset askeleet tiellämme Ainoaan Päämäärään, ja kaikkki tuomitsemiset, suuttumiset ja arvostelut joihin väliin sorrumme ovat väliaikaisia, ja kun saamme itsemme kiinni virheestä havaita maailma tai veljemme väärin ja valitsemme uusiksi ja näemme että mielemme ovat yhtä ja veljemme viattomia, ja näin oikaisemme aiemman virheen, niistä tulee astinkiviä kohti pelastusta, joka on varma. Jokainen vastoinkäyminen on vain mahdollisuus nähdä maailma oikein ja antaa sille pelastuksen lahja, vapautuksen lahja mielen pimeydestä.
Meillä on maailmassa vain yksi päämäärä ja se on Itse Jumala [OT-H-256, 258]. Ja meillä on maailmassa vain yksi tehtävä ja se on aina sama kaikkien asioiden kohdalla: oikaiseva anteeksianto [T-25-VI- 5, T-26-VII-8:5, OT-H-192-10:6, OT-H-330-1:1].
Kun annamme anteeksi, oikaisemme sitä jota on kutsuttu perisynniksi, eli ajatus Jumala-erosta. Lopulta kun se oikaistuu kokonaan, Sovitus on tapahtunut, joka on myös Kristuksen Toinen Tuleminen [OT-II-9]. Jokainen anteeksiannon lahja, ihme, poistaa mielestä alitajuisen syyllisyyden pimeyttä, lokaa joka on kaiken vihan, hyökkäyksen, masennuksen, puutteen ja rajallisuuden koti, joka vallitsee nukkuvassa mielessä. Jokainen valinta totuuden puolesta illuusion sijasta, vie meitä poispäin harhasta ja unesta ja kuljemme kevyesti sitä tietä jolla Ikuinen Ystävämme, Hän Joka tietää, meitä kärsivällisesti johdattaa, kohti sitä hetkeä, jolloin kaikki hetket loppuvat ja todellinen Itsemme syntyy uudelleen meissä itsessämme.
Mtk.