MUISTIO VI


Vapausjulistus - Sovituksen koko sanoma

[T 4 III]

On vaikea ymmärtää, mitä sanonta "Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä" todella tarkoittaa. Se johtuu siitä, että ego ei sitä ymmärrä, koska se tulkitsee sen ikään kuin jokin ulkopuolella oleva olisi sisäpuolella, ja sehän ei tarkoita mitään. "Sisällisesti" onkin tarpeeton sana. Jumalan valtakunta olet sinä. Mitä muuta kuin sinut Luoja loi ja mikä muu voisi olla Hänen Valtakuntansa? Tämä on Sovituksen koko sanoma, joka kokonaisuudessaan on enemmän kuin osiensa summa. Sinullakin on Valtakunta, jonka sinun henkesi loi. Se ei ole lakannut luomasta egon harhojen takia. Luomuksesi eivät ole sen isättömämpiä kuin sinä itsekään. Sinun egosi ja sinun henkesi eivät koskaan tule olemaan kanssaluojia, mutta sinun henkesi ja sinun Luojasi tulevat aina olemaan sitä. Voit olla varma siitä, että luomuksesi ovat samanlaisessa turvassa kuin sinäkin.

Valtakunta on täydellisesti yhtä ja täydellisesti turvassa, eikä ego pysty sitä voittamaan. Aamen.

Tämä on kirjoitettu rukouksen muotoon siksi, että se on hyödyllinen kiusauksen hetkinä. Se on itsenäisyysjulistus. Tulet huomaamaan, että siitä on hyvin paljon apua, jos ymmärrät sen täysin. Syy siihen miksi sinä tarvitset apuani, on se, että olet torjunut oman Oppaasi ja tarvitset sen vuoksi ohjausta. Minun osanani on erottaa tosi valheesta, jotta totuus voisi murtaa egon pystyttämät esteet ja loistaa mieleesi. Yhteistä voimaamme ego ei pysty voittamaan.

Nyt on varmasti selvinnyt miksi ego pitää henkeä "vihollisenaan". Ego syntyi Jumalasta eroamisen seurauksena ja sen olemassaolon jatkuminen riippuu siitä, että sinä jatkuvasti uskot tähän eroon. Egon täytyy antaa sinulle jonkinlainen palkinto tällaisen uskon ylläpitämisestä. Muuta se ei voi tarjota kuin tunteen tilapäisestä olemassaolosta, joka alkaa siitä, kun se itse alkoi, ja loppuu siihen, kun se itse loppuu. Se kertoo sinulle, että tämä elämä on sinun olemassaolosi, koska se on sen oma olemassaolo. Tämän tilapäisen olemassaolon tunteen vastineeksi henki tarjoaa sinulle tiedon olemisesta, joka on jatkuvaa ja järkähtämätöntä. Se joka on kokenut tällaista olemassaoloa koskevan ilmestyksen, ei voi enää koskaan uskoa egoon täydellisesti.

Mikään muu voima kuin oma tahtosi ei ole tarpeeksi vahva tai tarpeeksi arvollinen sinua ohjaamaan. Tässä suhteessa olet yhtä vapaa kuin Jumala, ja sellaisena sinun on pysyttävä ikuisesti. Pyytäkäämme Isää minun nimissäni, että muistaisit Hänen Rakkautensa sinua kohtaan ja sinun rakkautesi Häntä kohtaan. Hän ei ole koskaan jättänyt vastaamatta tällaiseen pyyntöön, koska se pyytää vain sitä, mitä Hän on jo tahtonut. Niille jotka anovat vilpittömästi, vastataan aina. Sinun ei pidä pitää muita jumalia Hänen rinnallaan, koska muita ei ole olemassa.

Mieleesi ei oikeastaan ole milloinkaan juolahtanut luopua jokaisesta sellaisesta koskaan ajattelemastasi ajatuksesta, joka vastustaa tietoa. Pidät mielessäsi yhä tuhansia pelon murusia, jotka estävät Pyhyyttä astumasta sisääsi. Valkeus ei voi läpäistä seiniä, jotka pystytät sitä estämään, eikä se ole koskaan halukas tuhoamaan sitä, mitä sinä olet tehnyt. Kukaan ei voi nähdä seinän läpi, mutta minä voin kiertää sen. Tarkkaile mielessäsi olevia pelon murusia, koska muuten et voi pyytää minua tekemään niin. Minä voin auttaa sinua ainoastaan samalla tavalla, jolla Isämme meidät loi. Tulen rakastamaan sinua ja pitämään sinua arvossa ja kunnioittamaan täydellisesti sitä, mitä olet tehnyt, mutta en pidä sitä yllä, ellei se ole totta. Minä en koskaan hylkää sinua, eikä Jumalakaan sitä tee, mutta minun on odotettava siksi, kunnes itse teet valinnan hylkäämiseksi. Koska odotan rakastaen enkä kärsimättömänä, tulet varmasti pyytämään minua vilpittömästi. Tulen luoksesi vastauksena yhteenkin yksiselitteiseen kutsuun.

Tarkkaile huolellisesti, niin huomaat mitä todella pyydät. Ole hyvin rehellinen itsellesi tässä suhteessa, sillä me emme saa peitellä mitään toisiltamme. Jos todella tahdot yrittää tehdä sen, olet ottanut ensimmäisen askeleen valmistaaksesi mieltäsi vastaanottamaan Pyhää astumaan siihen. Valmistaudumme siihen yhdessä, sillä Hänen kerran tultuaan sinä olet valmis auttamaan minua valmistamaan muita mieliä Häntä varten. Miten kauan kiellät Häneltä Hänen Valtakuntansa?

Vapautumisjulistuksesi on omassa mielessäsi, vaikka ego kieltääkin sen. Jumala on antanut sinulle kaiken. Tämä ainoa tosiasia merkitsee sitä, että egoa ei ole olemassa, mikä tekee sen äärettömän pelokkaaksi. Egon kielellä "omistaminen" ja "oleminen" ovat eri asia, mutta Pyhälle Hengelle ne ovat sama asia. Pyhä Henki tietää, että sinulla sekä on kaikki, että sinä olet kaikki. Erottelu tässä suhteessa on mielekästä ainoastaan silloin, kun "saamisen" ajatus - joka vihjaa puutteeseen - on jo hyväksytty (ainoastaan ajan harhassa, unimaailmassa. Mtk). Siksi me emme tee mitään eroa Jumalan Valtakunnan omistamisen ja Jumalan Valtakunnan olemisen välillä.

Jumalan Valtakunnan tyyni olemassaolo, josta terve mielesi on täysin tietoinen, on armottomasti karkotettu siitä mielesi osasta, jota ego hallitsee. Ego on epätoivoinen, koska sen voitonmahdollisuudet ovat kirjaimellisesti olemattomat, olitpa valveilla tai unessa. Mietipä, miten halukas olet ollut suojelemaan egoasi valppaasti ja miten haluton suojelemaan oikeaa mieltäsi. Voisiko kukaan muu kuin mielenvikainen ottaa uskoakseen sen, mikä ei ole totta, ja sitten puolustaa tätä uskomusta totuuden kustannuksella? 




[OT H 41]

Jumala kulkee kanssani, mihin ikinä menenkin. [OT H 41]




2


Unesta


Frasierin (tv-sitcom-sarja) yhdessä jaksossa Daphne herää unesta ja on vihainen Nilesille (puolisolleen) ja tirvaisee tätä kun tämä on hänen unessaan flirttaillut vieraan naisen kanssa. Niles on ihmeissään. Katsomo nauraa. Me nauramme. Syyttää nyt toista siitä mitä tämä teki hänen itse näkemässään unessa! Täysin pähkähullua! Mutta sitähän juuri me teemme täällä "valvetilassa"! Syytämme ja tuomitsemme ihmisiä siitä, mitä he tekevät meidän itse näkemässämme unessa! Sen sijaan meidän pitäisi oikeasti nauraa unellemme ja siinä tapahtuville asioille, jotka olemme itse keksineet. Nauraa, mutta ei arvostellen, koska silloin teemme unesta yhtä totta kuin tuomitessammekin. Daphne antoi lopulta Nilesille anteeksi mitä tämä oli unessa tehnyt (kunhan ei tekisi sitä toiste!). Katsomo nauraa, nyt lempeästi. Niin meidänkin täytyy tehdä. Vain antaa anteeksi ja vapauttaa tekijä, että itse, joka on myös tekijä. Tosin anteeksiannon täytyy lähteä syystä, ei seurauksista jotka eivät merkitse mitään, koska niitä ei ole koskaan tapahtunut. Eli annetaan anteeksi se, mitä ei ole tehty.*

J sanoo Tekstissä todellisesta anteeksiannosta:

"Antakaa heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät" ilmaisu ei arvostele millään tavalla sitä mitä he tekevät. Se on vetoomus Jumalalle, että Hän parantaisi heidän mielensä. Virheen seurauksiin ei viitata mitenkään. Niillä ei ole merkitystä."

[T 2 V 16: 3-6]




3


Menneet tuskaa tai häpeää aiheuttavat muistot


Pursah:

Jotkut ajattelevat erheellisesti, että jos jollekin asialle antaa anteeksi, se katoaa mielestä kokonaan ja lopullisesti. Se ei pidä paikkaansa. Ero on siinä, että jos muistat jotakin tuskaa aiheuttanutta menneisyydestäsi, sillä ei ole enää mitään vaikutusta sinuun. Se ei enää aiheuta tuskaa vaan muuttuu neutraaliksi tuskallisen sijaan. Siitä tietää anteeksiannon onnistuneen. Eivätkä he (Siddhartha ja Rahula (Jeesus).*) edes ajatelleet anteeksiannon käsittein tuolloin; he vain ajattelivat, ettei asioista pidä tehdä todellisia, sillä kaikki on vain unta, mikä puolestaan on eräs kaikkein tärkeimpiä anteeksiantoon liittyviä oivalluksia.

[JBYE s.122]


Missä tahansa veljesi ovatkin, heidän jokainen siunaava ajatuksensa siunaa sinua. Siitä kiitollisena sinun pitäisi haluta siunata heitä vuorostasi. Sinun ei tarvitse tuntea heitä yksilöinä, eikä heidän sinua. Jumalan lapsen on mahdotonta rakastaa lähimmäistään muulla tavoin kuin rakastamalla häntä kuin itseään. Siksi parantajan rukous onkin: suo minun tuntea tämä veljeni niin kuin tunnen itseni. [T 5 J 3]



Pyhä Henki on Kristuksen Mieli, joka on tietoinen havaintomaailman yläpuolella olevasta tiedosta. Hän ilmaantui suojelutehtävään Jumalasta eroamisen yhteydessä ja innoitti samaan aikaan Sovituksen periaatteen. Sitä ennen ei parantamiseen ollut tarvetta, sillä kukaan ei ollut ilman lohduttajaa. Pyhän Hengen Ääni on Kutsu Sovitukseen eli mielen eheyden palauttamiseen. [T 5 I 5: 1-4]




4


On vain Yksi

Se miten näet toisen ja muut, siten näet (määrittelet) itsesi. Tai: sinun tulee nähdä veljesi (sisaresi) niin kuin itsesi. Tätä (jota toistetaan Kurssissa tosi usein) olen miettinyt että mitä tämä todella syvemmin tarkoittaa. Pursah antaa vastauksen, J:n ja B:n yhteiset elämät, luku 8, s. 224*:

Pursah:

Todellisuudessa teitä on vain yksi, yksi mieli, yksi Ego, joka vain näyttäytyy monena. Huolimatta siitä mitä näet, teitä ja mieliä on vain yksi. Mutta siitä seuraa sellainen ongelma, jota ette voi nähdä. Näkemänne ajan ja avaruuden maailmankaikkeuden projektio tulee alitajuisesta mielestä jonne projektori on kätketty. Niinpä alitajuinen mielenne tietää kaiken. Jos kaikki näkemänne tulee sieltä, silloin mielenne on jollain tasolla välttämättä tiedettävä kaikki. Jopa totuus on haudattuna sinne ja odottaa vain muistamistaan. Ja jos alitajuinen mieli tietää kaiken, se myös tietää sen, että teitä todella on vain yksi. Se on sekä hyvä, että huono uutinen. Huono uutinen on tämä: koska mielesi tietää kaiken, senkin että teitä on vain yksi, se tulkitsee kaiken mitä ajattelet ja sanot toisesta ihmisestä (olennosta*) - olipa se miten hienovaraista tahansa - niin, että se koskee sinua! Tämä puolestaan määrää sen, mitä ajattelet itsestäsi ja lopulta myös sen, mikä uskot olevasi. Tämän takia Kurssissa sanotaan että jokainen valintasi (miten näet toiset*) määrää identiteettisi sellaisena kuin näet ja uskot sen olevan. Tämän takia Kurssi painottaa sitä, että siten kuin näet toisen, näet itsesi. Ja se on totta.

Hyvä uutinen on se, että kun tämän oppii tunnistamaan, sitä voi käyttää hyödykseen. Voi oppia työskentelemään yhdessä Pyhän Hengen kanssa ja käyttää päätäntävaltaansa palatakseen takaisin kotiin. 

[JBYE s. 224] 


Tätä voi käyttää hyödykseen näkemällä kaikki olennot kuten Henki näkee, eli nähdä toiset ikuisena ja viattomana Henkenä, katsoa kehojen lävitse todellisuuteen; kehojen maailmankaikkeus on vain verho joka nousi peittämään totuutta kun omaksuin egon ajatusmallin siitä, että voisin erottaa itseni Jumalasta. Kun katselemme ja kohtaamme toisia ihmisiä, me voimme harjoittaa itsemme ajattelemaan oikeamielisesti, että katsomme Kristusta, että kohtaamamme henkilö on Jumala tai Jumalan Poika tai Pyhä Henki, Ikuinen täydellinen Henki. Itse käytän seuraavanlaista sovellusta monesti: "Sinä olet Kristus minun kanssani. Viaton ja kokonainen. Olemme yhtä Jumalan valkeudessa."*





5



Arvostelusta ja tuomitsemisesta luopuminen

Ainoa tuomio 

[OK 10 2-6]


Jumalan opettajan on tarpeen käsittää, että hänen ei ainoastaan pidä olla tuomitsematta, vaan että hän ei osaa tuomita. Luopuessaan arvostelemisesta ja tuomitsemisesta hän pelkästään luopuu sellaisesta, mitä hänellä ei ollutkaan. Hän luopuu harhasta; tai oikeammin sanottuna hänellä on luopumisen harha. Hänestä on itse asiassa pelkästään tullut rehellisempi. Huomatessaan että tuomitseminen on ollut aina hänelle mahdotonta, hän ei enää yritä tehdä sitä. Se ei ole uhraus. Hän asettuu päinvastoin asemaan, jossa tuomitseminen pikemminkin voi tapahtua hänen kauttaan kuin että hän tuomitsisi. Tämän kaltainen tuomitseminen ei ole "hyvää" eikä "huonoa". Silloin on kysymys yhdestä ainoasta olemassa olevasta tuomiosta, joka kuuluu: "Jumalan Poika on syytön, eikä syntiä ole olemassa." 

Meidän oppikurssimme tavoitteena, joka poikkeaa maailman opetusten päämäärästä, on huomata, että tuomitseminen sanan tavallisessa merkityksessä on mahdotonta. Se ei ole mielipide vaan tosiasia. Pystyäksesi tuomitsemaan mitään oikein sinun tulisi olla täysin tietoinen käsittämättömän monista seikoista; entisistä, nykyisistä ja tulevista, sinun pitäisi tietää etukäteen tuomioittesi kaikki vaikutukset kaikkiin ja kaikkeen, mikä jollakin tavalla niihin liittyy. Sinun tulisi olla varma siitä, että havaintosi ei ole vääristyneet millään tavalla, jotta tuomiosi olisi täysin oikeudenmukainen jokaiselle, jota se koskee sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa. Kuka tällaiseen voisi pystyä? Voisitko itse väittää pystyväsi siihen muuten kuin suuruudenhulluissa kuvitelmissa? 

Muistatko miten usein luulit tietäväsi kaikki tuomitsemiseen tarvitsemasi "tosiasiat" ja miten väärässä olitkaan. Haluaisitko tietää, kuinka monta kertaa pelkästään luulit olevasi oikeassa etkä edes huomannut olleesi väärässä? Miksi valitsisit näin mielivaltaisen perustan päätöksillesi? Viisaus ei ole tuomitsemista, se on tuomitsematta jättämistä. Tee enää vain yksi tuomio. Se kuuluu näin: kanssasi on Joku, Jonka tuomiot ovat täydellisiä. Hän todellakin tietää kaikki tosiseikat, sekä entiset, nykyiset että tulevat. Hän tietää kaikki tuomionsa vaikutukset jokaiseen ja kaikkeen, mikä jollakin tavalla liittyy asiaan. Ja Hän on täysin oikeudenmukainen jokaista kohtaan, sillä hänen havaintonsa eivät ole vääristyneitä.

Luovu sen vuoksi tuomitsemisesta - äläkä tee sitä pahoitellen, vaan helpotuksesta huokaisten. Olet nyt päässyt eroon niin suuresta taakasta, että sinulla ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin nääntyä sen alla. Ja se kaikki oli harhaa. Ei mitään muuta. Jumalan opettaja voi nyt nousta ylös ilman taakkaa ja jatkaa matkaansa kevyesti. Eikä se ole hänen ainoa saavutuksensa. Hän ei enää kanna huolta, sillä hänellä ei enää ole huolia. Hän on luopunut niistä yhdessä tuomitsemisen kanssa. Hän antoi itsensä Hänelle, Jonka tuomitsemisen hän valitsi luottamuksensa kohteeksi luopuessaan omasta tuomitsemisestaan. Nyt hän ei enää erehdy. Hänellä on varma Opas. Minne hän ennen tuli tuomitakseen, sinne hän nyt tulee siunatakseen. Ja minne hänen oli tapana tulla itkemään, siellä hän nyt nauraa

Ei ole vaikeata luopua tuomitsemisesta, mutta on todellakin vaikeata yrittää jatkaa sitä. Jumalan opettaja luopuu siitä onnellisena sillä hetkellä, kun hän huomaa sen hinnan. Kaikki hänen ympärillään näkemänsä rumuus on siitä seurausta. Kaikki hänen näkemänsä tuska on siitä seurausta. Kaikki yksinäisyys ja menetyksen tunne, ajan kuluminen ja lisääntyvä toivottomuus, uuvuttava epätoivo ja kuoleman pelko ovat siitä seurausta. Ja nyt hän tietää että niitä ei tarvita. Mikään niistä ei ole todellista. Sillä hän on luopunut niiden syystä, joten ne kaikki - oltuaan seurauksia virheellisestä valinnasta - ovat kadonneet jäljettömiin. Jumalan opettaja, tämä askel tuo sinulle rauhan. Voisiko olla vaikeata haluta vain sitä? 





6


Opiskelun virhe ja oikea tapa nähdä


Pursah:

Ihmiset tekevät joitakin perusvirheitä soveltaessaan Kurssia elämäänsä. Tämä tapahtuu osittain siksi, etteivät he muista, mitä Henki todellisuudessa on. Toinen syy on siinä, että he keskittyvät todellisuuden asemasta mielen harhaan.

Gary:

Mitä tarkoitat?

Pursah:

Kun ihmiset aloittavat tällaisen työskentelyn (Kurssi tai muu henkinen oppi ei-dualismista*), he keskittyvät siihen tosiseikkaan, että elämä on mielen harhaa, mikä ei ole se asia, mihin on tarkoitus keskittyä.

Tämä johtuu siitä, että mikäli se on totta, että näet itsesi sellaisena kuin näet muut - ja se on totta - ja jos sitten pidät muita ihmisiä ja koko maailmaa mielen harhana, alat tuntea olosi tyhjäksi ja merkityksettömäksi (koettu on!*), mikä puolestaan aiheuttaa masennusta. Muista että alitajuinen mielesi kääntää kaikki muihin kohdistamasi ajatukset koskemaan sinua itseäsi.

(...)

Sen sijaan että rajoittaisit toisen ihmisen aika-avaruudelliseen pieneen pisteeseen, sinun tuleekin jättää keho kokonaan huomiotta ja tehdä kuten J:kin teki. Sinun on hyvä ajatella toista ihmistä rajattomana olentona. Sen sijaan että ajattelisit toisen olevan osa kaikkea, ajattele hänen olevan kaikki. Jos teet näin, et enää keskity siihen, että kaikki on mielen harhaa, ja lopputulos on hyvin myönteinen. Se toimii. Se säästää sinulta monen elämän verran turhaa työtä. Jos näet toisen olevan kaikki eikä yhtään sen vähempää kuin Jumala, silloin lopulta koet itsesikin samanlaiseksi. Näin J teki. Hän näki Kristuksen kasvot kaikkialla. Hän sanoo sinun olevan hänen kanssaan samanarvoinen ja myös kokee sen, mutta nopein tapa kokea tämä on nähdä hengen todellisuus jokaisessa kohtaamassaan ihmisessä.

[REOUK, s. 27-29]




7


Loiko Jumala unen?


Gary:

Eräät ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että koko ajatus siitä, että Jumala antaisi lapsensa vain nähdä lakkaamatonta painajaista, ei ole kovin rakastava ja että Hänen tulisi herättää lapsensa välittömästi. Eikä sekään ajatus, että olisi olemassa jokin "pieni, hullu ajatus" ole mitenkään erityisen rakastava. Mitä mieltä tästä olette? ("pieni hullu ajatus joka ryömi ikuisuudessa jolle Jumalan Poika unohti nauraa". T 27 VIII 6 Unen "sankari" *)

Arten:

Kysymys ei ota huomioon sitä, mitä Kurssissa opetetaan ja siinä väitetään (kysymyksessä), että Jumala tuntisi tämän pienen hullun ajatuksen ja tietäisi lapsensa uneksivan, mikä ei pidä paikkaansa. Jos hän tietäisi, siitä tulisi todellista. Koko Kurssi perustuu siihen, ettei se ole totta. Joten lyhyen ytimekkäästi ilmaistuna, ensin nukahdat ja alat nähdä unta, ja sitten kun olet valmis heräämään kuuntelemalla egon sijaan muistoasi Jumalasta - eli Pyhää Henkeä - silloin myös heräät. Kyse on sinun unestasi, joten vain sinä voit herättää itsesi. Pyhä Henki on oikeastaan Korkeampi minäsi. Mutta muista, ettei Jumala lähettänyt Pyhää Henkeä. Hän on aina ollut kanssasi, sillä vaikka kieltäisit totuuden, et voi koskaan kadottaa sitä. Kertaan vielä, että jos uni olisi Jumalan luoma ja jos Hän voisi herättää sinut siitä, se olisi todellinen. Se olisi todellisuus, jonka jokin ulkopuolinen voima olisi tehnyt sinulle. Mutta näin ei ole. Jumala on yhä täydellinen rakkaus, ja sinun tehtäväsi on herätä ja palauttaa tietoisuutesi sinne, missä todellisuudessa olet.

Gary:

Kuulostaa järkevältä, mutta siitä huolimatta minulta kysellään, että miten on mahdollista, että täydellisyyteen ylipäätään kykeni syntymään tällainen pieni, hullu ajatus. Eikös täydellisyydessä ole silloin jokin vika.

Arten:

Uni epätäydellisyydestä ei ole todellista epätäydellisyyttä. Uni on uni, se ei ole todellisuuden viallinen osa. Jumala ei luonut unta; sinä itse teit itsesi omaan uneesi (niin kuin teit ne kaikki muutkin jotka näyttävät olevan unessa kanssasi*). Ja koska uni tuntuu sinusta todelliselta, kysyt: "Miksi Jumala teki tästä unesta todellisen?" tai: "Miksi Jumala sallii minun nähdä unta?" Vastaus on, ettei hän tee kumpaakaan eikä unta todellisuudessa ole, joten ei ole mitään järkeä kysyä, mistä uni on tullut, koska sitä ei ole olemassa! Sitä ei vain ole olemassa. Kun heräät tästä mielen harhasta, se vain katoaa, ja sinä jatkat elämääsi - tässä tapauksessa todellista elämääsi. Kuten J asian ilmaisee: "Anteeksiannetusta maailmasta Jumalan Poika nostetaan helposti kotiinsa. Ja siellä hän tietää aina levänneensä rauhan tilassa." [T 17 II 7]

[KT, s. 257-258]




Anteeksianto ja kiisteleminen ovat toisensa poissulkevia,

ja anteeksianto on aina oikea tapa toimia.

[MK s. 138]




8


Elämästä harhassa

ja unihahmojen täällä olemisen todellisesta syystä

[REOUK, s. 64-68]


Pursah:

Kokeile suhtautua kaikkeen niin, ettet tarvitse mitään. Jos tarvitset jotakin, toimit puutteesta käsin. Esimerkiksi, jos tarvitset rahaa tehdäksesi jotakin, vaikkapa johonkin projektiin, ajattele rahan olevan väline, jonka avulla voit laajentaa rakkautta. Älä välitä siitä, että laajennat sitä mielen harhaan. Merkitystä on vain rakkaudella, joka on todellista, ja sillä yltäkylläisyyden tunteella, joka syntyy siitä, ettet koe tarvitsevasi mitään. Silloin voit myös laajentaa tätä runsautta. Kuten Kurssissa sanotaan: "Anna siis yltäkylläisyydestäsi ja opeta veljillesi, että he ovat yhtä yltäkylläisiä." [T 7 VII 7]

Tämä pätee niin ihmissuhteisiin, rahaan ja ihan mihin tahansa. Merkitystä on vain sillä, että tekee asiat Pyhän Hengen rakkaudessa, eikä egoa pönkittääkseen. Kyse ei ole siitä mitä tekee, vaan kenen kanssa sen tekee. Teetkö sen egon, vai Pyhän Hengen kanssa?

(...)


Rakkaus ja pelko

[REOUK, s. 64-68]

Muista kuitenkin, että sana rakkaus on Kurssissa termi, joka edustaa kokonaista ajattelutapaa, Pyhän Hengen tapaa ajatella. Myös sana pelko edustaa Kurssissa kokonaista ajattelutapaa, egon tapaa ajatella. Nämä kaksi ajattelutapaa sulkevat pois toisensa eikä niitä voi koskaan sovittaa yhteen. Sinun on valittava niistä toinen tai muutoin mielesi on jakautunut. Taivaassa ei ole vastakohtia, ja jotta pääsisit takaisin Taivasten valtakuntaan, mielesi ei saa olla sitoutunut yhteenkään vastakohtaisuuteen.

Gary:

Kun olen antanut Pyhälle Hengelle yhä enemmän sijaa mielessäni, mikä ei ole laisinkaan pelottavaa siksi, että Pyhä Henki on se, mikä minä kuitenkin todellisuudessa olen, olen saanut myös sen vaikutelman, ettei minun tarvitse enää olla huolissani kaikesta siitä, mistä olen tottunut olemaan huolissani. Olen esimerkiksi huomannut sen, etten ole laisinkaan yhtä kiinnostunut politiikasta kuin aikaisemmin. Minusta tuntuu, että olen unohtanut poliitikot televisiossa jo siinä määrin, ettei heillä ole minuun laisinkaan niin suurta vaikutusta kuin aiemmin.

Pursah:

Hienoa, eikä tämä tarkoita sitä, ettetkö voisi äänestää ja kiinnittää asioihin hiukan huomiota. Se tarkoittaa vain sitä, ettet koko ajan reagoi kaikkeen, ja siten mielesi on rauhallisempi.

Gary:

Eikä minua enää huoleta niin paljon sekään, onko minulla riittävästi rahaa säästössä eläkepäiviäni varten. On kuin tietäisin, että tarpeistani pidetään kyllä aina huoli.

Pursah:

Oikein hyvä. Kuten Kurssin Psykoterapia-osa opettaa - ja tämä osa käyttää usein sanaa terapeutti, jonka voi korvata sanalla parantaja tai opettaja tai mikä hyvänsä ammattisi onkaan, ja se tarkoittaa aivan samaa asiaa:

"Edistyneelläkin terapeutilla on joitakin maallisia tarpeita niin kauan kuin hän on täällä. Jos hän tarvitsee rahaa, sitä annetaan hänelle - ei maksuksi jostakin, vaan jotta häntä autettaisiin palvelemaan suunnitelmaa paremmin. Raha ei ole pahaa. Se ei ole mitään. Mutta kukaan ei pysty elämään täällä täysin vailla harhoja, sillä hänen on pyrittävä siihen, että jokainen kaikkialla ottaa vastaan viimeisen harhan.  Tämä yhden päämäärän suhteen hänellä on mahtava osa, jonka vuoksi hän tuli tänne. Vain sitä varten hän viipyy täällä. Ja sen aikaa kun hän viipyy, hänelle tullaan antamaan se, mitä hän tarvitsee viipyäkseen." [P 3 III 1]

(Viimeinen harha: Kristuksen kasvot jotka ennen heräämistä näkyvät vielä hetken, mutta koska nekin ovat vain symboli jonka mukaan oppiminen on ohi ja Sovituksen päämäärä saavutettu, nekin katoavat [OT-II-6] ja Jumala ottaa viimeisen askeleen [T-13-VIII-3:2] ja katoamme Häneen [OT-II-14]. Täten siis viimeinen harha on anteeksianto joka tapahtuu ajassa ja se on ainoa harha, joka johtaa harhoista poispäin.*)


Ensimmäinen valinta

[REOUK s.64-68]

(...)

Muista aina mitä varten kaikki on. Tietenkin anteeksiantamista varten. Sen sijaan että toisit totuuden harhakuvien luokse, voit luovuttaa harhakuvat totuudelle. [T 17 I 5] Kurssi on hyvin selkeä tämän asian suhteen:

"Maailma on harhakuva. Ne jotka haluavat tulla siihen, etsivät paikkaa, missä hekin voivat olla harhakuvia ja vältellä omaa todellisuuttaan. Mutta huomattuaan, että heidän oma todellisuutensa on täälläkin, he astuvat syrjään ja antavat sen näyttää tietä. Miten he voisivatkaan valita toisin?" [OT 155 2]

Gary:

(...) Tämä lainaus näyttää viittaavan siihen, että teemme itse elämien välillä päätöksen tulla tänne.

Pursah:

Ei. se on vertauskuva, kuten niin iso osa Kurssin tekstistä muutenkin. Olet valinnut tänne tulemisen sinä alkuperäisenä hetkenä, kun valitsit egon Pyhän Hengen asemasta ja kun koko aika-avaruudellinen maailmakaikkeus tehtiin. Tuosta hetkestä lähtien valitsit täällä olemisen olemalla harjoittamatta anteeksiantoa, ja yhtä hyvin valitset kotiin palaamisen olemalla hyväksymättä egon tulkintaa ihmissuhteista, tilanteista ja tapahtumista (koko maailmasta*). Valitsemamme lainaus on vertauskuva siksi, että aika on holografinen, vaikka samalla tekemäsi valinnat näyttävätkin lineaarisilta. Tällainen on ajan paradoksi. Holografisesti ajateltuna kaikki on jo tapahtunut, mutta lineaarisen kokemuksesi mukaan sinun on vielä tehtävä jotakin.

Sinun on siis kieltäydyttävä ottamasta lineaarista aikaa vakavasti ja tehtävä se ainoa todellinen valinta, jonka voit tehdä ja joka on yksinkertainen. Se valinta jättää hullun ajan harhan kokonaan huomiotta. Kuten Kurssissa sanotaan samalla sivulla:

"Tällainen on tämän päivän yksinkertainen valinta. Hullu harhakuva jää voimaan vielä vähäksi aikaa niiden ihmisten katsottavaksi, joiden valintana oli tulla tänne, mutta jotka eivät vielä ole iloiten huomanneet, että he erehtyivät valinnassaan. Totuus ei voi heitä suoraan opettaa, koska he ovat kieltäneet sen olemassaolon. Niinpä he tarvitsevat Opettajan, Joka näkee heidän hulluutensa, mutta joka silti voi nähdä harhakuvien tuolle puolen heissä olevaan yksinkertaiseen totuuteen.

Jos totuus vaatisi, että heidän on luovuttava maailmasta, heistä tuntuisi siltä, että se pyytää heitä uhraamaan jotakin todellista. Monien valintana on ollut kieltää maailma, vaikka he vieläkin uskovat sen todellisuuteen. Niinpä he ovat kärsineet menetyksen tunteesta eivätkä vastaavasti ole vapautuneet siitä. Toiset eivät ole valinneet mitään muuta kuin maailman ja he ovat kärsineet vieläkin suuremmasta menetyksen tunteesta, jota eivät ole voineet ymmärtää. Näiden kahden polun välillä on kolmaskin tie, joka johtaa kaikenlaisten menetyksen tunteiden ohi, sillä sekä uhrautumisen että riistämisen tunteet jäävät sillä nopeasti taakse. Juuri sille tielle sinut on nyt ohjattu." [OT 155 3-5]


Pursah

Näin sinun tiesi ei tule olemaan kiinni maailmassa. Voit kuitenkin aivan hyvin elää elämääsi. Sinä vain uskot yhä vähemmän ja vähemmän sen todenperäisyyteen valitessasi pyhyyden. Kun pidät mielessäsi yllä kokonaisuuden todellisuutta samalla, kun suoriudut maallisista toimistasi, valheellisen maailman todentuntu tulee vähitellen tehdyksi tekemättömäksi. Ja kun teet sen tekemättömäksi, sen korvaa vähitellen kokemus todellisesta luonnostasi, joka on ikuinen.

[REOUK, s. 64-68]





Käsikirjoitus

Aika on jo määrätty. Se näyttää täysin sattumanvaraiselta. Kuitenkaan ihmisen tiellä ei ole yhtäkään askelta, joka olisi sattumasta kiinni. Hän on sen jo ottanut, vaikka hän ei ole vielä matkalle lähtenytkään. Sillä aika vain näyttää kulkevan yhteen suuntaan. Me vain lähdemme matkalle, joka on jo ohi. Kuitenkin sillä näyttää olevan meille vielä tuntematon tulevaisuus. Aika on trikki, silmänkääntötemppu, suuri illuusio, jossa hahmot tulevat ja menevät kuin esille taiottuina. Näennäisyyksien takana on kuitenkin muuttumaton suunnitelma. Käsikirjoitus on jo kirjoitettu. Sekin on määrätty, milloin kokemukset lopettavat epäilyksesi. Sillä me näemme matkamme vain sen päättymispisteestä ja katsomme sitä taaksepäin ja kuvittelemme tekevämme sen uudelleen ja katselemme uudelleen mielessämme sitä, mitä on tapahtunut. 

[OT 158 3-4]



Seuraavassa Gary kertoo mielenkiintoisesti omista kokemuksistaan mitä tulee käsikirjoitukseen ja ilmestykseen. Minusta on mahtava lukea ilmestys/huippukokemuksista (esim. JBYE) vaikken niitä itse ole kokenutkaan - ainakaan tässä elämässäni - mihin oikea anteeksianto ja Kurssin henkinen tie lopulta johtaa, vaikkei se olekaan lopullinen päämäärä (joka on todellinen herääminen jolloin siirrytään täysin kaiken kokemustilojen yläpuolelle kun mieli palautuu täysin todelliseen Ykseyteen). Alussa tunsin hienoista kateutta, kun luin näistä muiden kokemista ilmestyksistä, joista Kurssikin paljon puhuu. Mutta kuten Kurssi, myös Arten ja Pursahkin korostavat sitä, ettei kenenkään tule tuntea itseään huonoksi tai verrata omia kokemuksiaan tai tapahtumattomia kokemuksiaan muiden kokemuksiin. Jokaisella on oma polku joka on yksilöllinen ja suunniteltu juuri sellaiseksi, että se parhaiten sopii juuri sinulle, "Tämä oppimäärä on erittäin yksilöllinen, ja sen kaikki osat ovat Pyhän Hengen erityisen huolenpidon ja ohjauksen alaisia." [OK-29-2:6-13]. Jos ilmestyksiä tulee, antaa niiden tulla, ja jos niitä ei tule, antaa senkin olla niin. Pyhä Henki tietää mikä meille on parhaaksi milläkin hetkellä, eikä sitä tarvitse epäillä ettemmekö saisi juuri sitä oppimiseen tarvittavaa mitä milläkin hetkellä tarvitsemme. Voi myös olla niin, että olet tai olen jo jossakin toisessa elämässä saanut näitä kokemuksia, eikä niitä ole tarpeen toistaa - tieto niistä on mielessäni -  ja että ehkä tässä elämässäni minun on tarkoitus harjoittaa esimerkiksi kurinalaisuutta, pikemminkin kuin saada mystisiä valaistumisen kokemuksia.* 


Gary: Minulle tuotti myös suurta huvia katsella ja leikitellä kuvilla, joita näin juuri ennen nukahtamistani tai heräämistäni. Näin silmät suljettuina liikkuvia värikuvia, vähän kuin elokuvia, joissa oli toisinaan ääntäkin mukana. Toisinaan nämä kuvat ennustivat sitä, mitä käsikirjoituksessa oli minun varalleni tiedossa alkavana päivänä. Monet kuvista olivat arkkityyppisiä, kollektiivisesta alitajunnasta nousevia kuvia, joita unikirjojen laatijat olivat kartoittaneet jo vuosisatojen ajan.

(...)

Nämä "elokuvat" auttoivat minua tulemaan vakuuttuneeksi kollektiivisen mielen olemassaolosta kuten siitäkin, että unieni kuvat kuvastivat vain minua itseäni - ja että Arten ja Pursah olivat täysin oikeassa sanoessaan, että kaikki elämäni tapahtumat olivat jo ennalta määrätty. Yritin kuitenkin olla joutumatta liiaksi tämän asian pauloihin. Olisin toki saattanut löytää tälle tiedolle jotakin nokkelaa käyttöä ja jopa hyötyä siitä jollakin tavoin, eritoten työssäni sijoittajana. Tiesin kuitenkin, ettei tähän tietoon suinkaan voinut aina luottaa. Opettajani olivat jo kertoneet minulle, että jokaiseen käsikirjoitukseen kuuluu annos ennustamattomuutta. Tiesin myös, että kaikkein kuuluisin ennustaja, Delfoin oraakkelikin, oli toisinaan tieten tahtoen huiputtanut ihmisiä! Ego hallitsi yhä osaa mielestäni, ja tiesin, ettei ollut mitään, mille se ei olisi taipunut, jos se vain sillä saisi elämäni sekaisin ja minut kärsimään houkutellen aina minut uskomaan olevani keho. Kuitenkin vain anteeksiantamiseni veisi minut lopulta takaisin kotiin. J:n ystävänä ja oppilaana uusimmat henkiset kykyni kyllä kiinnostivat minua, mutta nyt en tehnyt niistä epäjumalia itselleni, kuten aivan varmasti olisin joskus aiemmin tehnyt.

Mitä tulee siihen ajatukseen, että ihmisen elämän tapahtumat ovat jo ennalta käsin määrätty, huomasin, että tietyt ihmiset eivät voineet sietää tällaista ajatusta. Toisille eksistentialismi tarjosi enemmän toivoa kuin kohtalonusko, sillä se antoi heille syyn yrittää muuttaa asioita niin omassa elämässään kuin maailmassa yleensä. Kurssi tarjosi kuitenkin vielä suurempaa toivoa - toivoa päästä lopulta kotiin ja saavuttaa rauha milloin tahansa, puhumattakaan siitä, miten sen avulla oli mahdollista välttää lukemattomat huonot kokemukset oppimalla antamaan anteeksi ja tekemällä näin niistä tarpeettomia tulevaisuudessa. Kaiken kukkuraksi kuka tahansa näennäinen yksilö saattoi yhä jatkaa mieltään muuttaessaan ja anteeksiantaessaan sellaisten ratkaisujen etsimistä, jotka tuntuivat sopivalta mielen harhan maailmassa - kunhan ei vain enää sitonut itseään havaintojen tasolle omien uskomustensa kautta.




Mitä karma on?

Arten: Se käsikirjoitus, jonka Pyhä Henki kirjoitti, ei muuten tapahdu tässä maailmassa. Muista, ettei maailmaa ole olemassa! Ja luulenpa sinun tietävän, että vaikka tämä on syyn eikä seurauksen kurssi, aivan ensimmäiseksi Kurssin opettajat asettavat sen sinne valkokankaalle (näkyvä maailmankaikkeus*) ja ajattelevat, että sen tarkoitus on jotenkin parantaa maailmaa. Joten nyt he ovat parantamassa maailmaa, jota ei ole olemassa. Ei. Pyhän Hengen käsikirjoitus on toisenlainen tulkinta egon käsikirjoituksesta. Se mitä tapahtuu on egon käsikirjoitus. Sitä voi kutsua myös karmaksi. Se on valheellinen ja kuvitteellinen syyn ja seurauksen laki, joka näyttää tapahtuvan valkokankaalla ja sinun kehollesi, mutta kehokin on vain seuraus. Se on oire, erillisyyden vertauskuva.

Pyhän Hengen käsikirjoitus toteutuu mielessä. Sen avulla opit käyttämään ainoaa todellista voimaasi ja valitsemaan Pyhän Hengen tulkinnan kaikesta, mitä näet. Kun teet näin, vaihdat Pyhän Hengen käsikirjoitukseen, joka tulee ajan ja paikan ulottumattomista ja muuttaa käsityksiäsi ajasta ja paikasta. [REOUK, s. 184]



Ilmestys

Sitten eräänä yönä, pari viikkoa ennen Artenin ja Pursahin seuraavaa vierailua, tapahtui jotakin, mitä en ollut aikaisemmin kokenut. Olin yksin ja lueskelin lehteä, kun mahtava tietoisuuden tunne täytti minut yhtäkkiä. Maailmankaikkeus katosi hetkeksi ja minä vain istuin paikoillani hämmästyksestä sekaisin. Tunsin olevani täysin turvassa ja että minusta huolehdittiin kaikin tavoin. Tiesin jonkin sellaisen mahtavan olevan läsnä, jota en ennen tuota hetkeä olisi osannut kuvitellakaan.

Ilmestys yhdistää sinut suoraan Jumalaan. [T 1 II 1:5]

Vaikka ilmestyksen kokemusta ei koskaan voi pukea sanoiksi, siihen liittyy sellainen laatu tai ominaisuus, joka ainutkertaisuudessaan piirtyy muistiin pysyvästi. Se tapahtuu silmänräpäyksessä, jolloin kokee olevansa täysin ajan ja paikan ulkopuolella - ja vieläkin pitemmällä. Silloin tulee yhdeksi jonkin sellaisen kanssa, joka on niin iso, ettei sillä enää edes ole kokoa. Sen selkein ominaislaatu, joka on täysin jotakin muuta kuin mikään tässä maailmankaikkeudessa, on pysyvyys. Sen äärettömässä voimassa ei ole mitään muutosta tai keskeytystä; se ei horju eikä häily mitenkään. Se antaa maistiaisen jostakin, johon voi luottaa, jostakin todellisesta - uskomattoman ilon kokemuksen. Tiesin, että Jumala oli ollut minuun yhteydessä.

Ilmestys ei ole vastavuoroinen. Se etenee Jumalalta sinulle, mutta Ilmestys ei ole vastavuoroinen. Se etenee Jumalalta sinulle, mutta ei sinulta Jumalalle. [T 1 II 5:4]

Tuona iltana en tehnyt mitään muuta. Istuin vain paikoillani pyhää kunnioitusta ja kiitollisuutta tuntien. 

Pyhä kunnioitus pitäisi varata ilmestykselle, sillä siihen yhteyteen se soveltuu täydellisesti ja oikealla tavalla. [T 1 II 3]

Minulla ei ollut mitään sanottavaa, eikä mitään tarvettakaan sanoa yhtään mitään.

Ilmestys on kirjaimellisesti sanoin kuvaamaton, koska se on sanoin kuvaamattoman rakkauden kokemus. [T 1 II 2:7]

Tiesin, etten enää koskaan tulisi olemaan sama. Ajan kuluessa muistaisin, että sain tämän kokemuksen, koska harjoitettuani anteeksiantamista olin siihen valmis, mikä vain sai minut seuraamaan valitsemaani tietä yhä kiihkeämmin. Kuten vieraani olivat jo minulle sanoneet lainatessaan Kurssia, kukaan joka oli kerran kokenut tällaisen pysyvyyttä ja häilymättömyyttä edustavan olemuksen ilmestyksen ei voi enää täysin uskoa egoon [T 4 III 3:7]. Aloin valmistautua palaamaan Jumalan luo.

Parantuminen on loppujen lopuksi Jumalasta. Siihen tarvittavat keinot selvitetään sinulle huolellisesti. Ilmestys voi kyllä toisinaan paljastaa lopputuloksen sinulle, mutta sen saavuttamiseksi tarvitaan keinoja. [T 1 VII 5:9]

Tämän täydellisen mutta väliaikaisen epäilyn ja pelon hälvenemisen jälkeen tiesin, että olisin sellainen ihan mielelläni aina. Vaikka minusta tuntuikin, etten suurimman osan ajasta pelännyt juuri lainkaan, ujouteni ja epämukava oloni nousisi yhä pintaan tavatessani uusia ihmisiä. Ihmettelin, pääsisinkö siitä koskaan, ja olin myös kiinnostunut kuulemaan, mitä sanottavaa vieraillani olisi minun kokemuksestani, kun he pian taas tulisivat käymään. 

[MK, s. 283 -286]



Yliaistilliset kokemukset

Pursah: Sinulla on ollut monia kokemuksia joita voisi kutsua yliaistillisiksi, vaikka ilmestys ei lukeudukaan niihin, sillä se tulee Jumalalta. Useimmat kokemukset, useimmat henkisetkään kokemuksen, eivät tule suoraan Jumalalta Itseltään; ne tulevat pikemminkin omasta tiedostamattomasta mielestäsi. Ne voivat kuvastaa sitä, mitä oikeassa mielessäsi on. Kuten Kurssissa sanotaan Opettajan käsikirjassa:

On varmaankin olemassa paljon "selvänäköisyyden" voimia, jotka ovat selvästi sopusoinnussa tämän kurssin kanssa. [OK 25 2]

Kurssi jatkaa seuraavasti: 

Suurimmat esteet Pyhän Hengen suoralle kokemiselle ovat juuri ne rajoitukset, jotka maailma asettaa kommunikoinnille... [OK 25 2:5]

ja:

Ihminen joka ylittää nämä rajoitukset jollakin tavalla, tulee pelkästään luonnollisemmaksi. [OK 25 2:7]

Kun pidät mielessäsi, että voit tehdä vain jommankumman kahdesta asiasta - joko tehdä jostakin totta tai antaa sille anteeksi - silloin sinun on luovutettava kaikki uudet kykysi Pyhälle Hengelle ja käytettävä niitä Hänen ohjauksessaan. 

Käsikirjassa sanotaan myös, ettei kellään ole sellaisia voimia, jotka eivät olisi kaikkien ulottuvissa. [OK 25 3:7] Pyhä Henki muistuttaa sinua aina siitä, ettet ole mitenkään erikoinen, eikä sinun tule yrittää vakuuttaa itseäsi tai saada muitakaan vakuuttuneeksi siitä, että olisit.

Mitään aitoa ei käytetä pettämiseen. [OK 25 4]

Muista päämääräsi. Taivas on pysyvä, eikä mikään mitä teet Taivaan ulkopuolella ole pysyvää. Miten se voisi siis olla tärkeää? Asiat on hyvä pitää oikeassa järjestyksessä. Kun jatkat anteeksiantamista, tietoisuutesi asioista  kasvaa. Ja kuten Käsikirjassa sanotaan tällaisesta oppilaasta:

...Tietoisuuden lisääntyessä henkilölle saattaa hyvinkin kehittyä kykyjä, jotka hänestä näyttävät kerrassaan häkellyttäviltä. Kuitenkin mikään, mitä hän pystyy tekemään, ei ole vähimmässäkään määrin verrattavissa siihen suurenmoiseen yllätykseen, joka häntä odottaa, kun hän muistaa Kuka hän on. Suunnatkoon hän koko opiskelunsa ja ponnistelunsa tätä yhtä suurta yllätystä kohti, niin hän ei suostu siihen, että mahdolliset matkalla koetut pikku yllätykset häntä viivästyttäisivät. [OK 25 1:4]

[MK, s, 287-288]




"Ja viimeisenä voitetaan kuolema." Tietenkin! Ilman kuoleman aatetta maailmaakaan ei ole olemassa. Sen myötä kaikki unet päättyvät. Se on pelastuksen lopullinen päämäärä, kaikkien harhojen loppu. Ja kuolemassa syntyvät kaikki harhat. Mikä voisi saada alkunsa kuolemassa ja silti olla elämää? Ja toisaalta: mikä voisi syntyä Jumalasta ja pystyä kuolemaan?

Jumalan opettaja, ainoa tehtäväsi voitaisiin määritellä seuraavasti: älä hyväksy yhtään kompromissia, jossa kuolema on osallisena. Älä usko julmuuteen, äläkä anna hyökkäyksen peittää totuutta itseltäsi. Se mikä näyttää kuolevan, on vain havaittu väärin ja yhdistetty harhaan. Sinun tehtävänäsi on nyt sallia, että harhat tuodaan totuuden luokse. Pysy lujana vain tämän asian suhteen: että et anna minkään muuttuvan muodon "todellisuuden" pettää itseäsi. Totuus ei horju eikä huoju eikä vajoa kuolemaan tai liukene olemattomiin. Entä mikä on kuoleman loppu? Ei mikään muu kuin tämä: tajuamista, että Jumalan Poika on syytön nyt ja ikuisesti. Ei sen enempää. Mutta älä anna itsesi unohtaa ettei se ole vähempääkään.

[OK 27 6,7]


Luo kotisivut ilmaiseksi!