MUISTIO III

1


Perustavaa laatua oleva väittämä

Pursah: Ellei maailmaa ole olemassa, ei myöskään ole mitään anteeksiannettavaa, ja tämän ymmärtäminen kaikkien tilanteiden, tapahtumien ja ihmisten suhteen on edistyksellistä anteeksiantoa, sillä nyt et anna anteeksi muille jotain, mitä he ovat todella tehneet, vaan ymmärrät, ettei kukaan ole todella tehnyt yhtään mitään. Oikeastaan annat siis itsellesi anteeksi sen, että uneksit muista ihmisistä (että uneksit kaiken sinulle tapahtuvan; voit antaa anteeksi itsellesi että uneksit koko maailman*). Tämän asian ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää. Ilman sitä harjoitat vain vanhanaikaista anteeksiantoa, mikä puolestaan ei tee egoa tekemättömäksi.

[KT s. 127]




2


Murhia ilman ruumiita

Pursah: 

Tärkeää ei ole se, mitä te teette toisillenne vaan se, mitä te ajattelette toisistanne. Se, mitä näytät tekevän, on vain seurasta siitä, mitä ajattelet. Koska kaikki tekeminen tapahtuu unessa, Kurssi ei keskity siihen. Ja kuten J myös opettaa, jos todellisuudella ei ole asteita, osia ja ajanjaksoja [T 3 IV 1], ja jos tasoja on vain unessa erillisyydestä, silloin voit tehdä vain toisen kahdesta asiasta. Jokainen anteeksiantava ajatus on rakkauden ilmaisu ja jokainen anteeksiantamaton ajatus on murha. Sillä ei ole väliä tuleeko ruumiita vai ei. Maailma on joka päivä täynnä murhia ilman ruumiita kun ihmiset ajattelevat anteeksiantamattomasti toisistaan.

[KT s. 120]




3


Epäoikeudenmukainen kohtelu

Pursah/Tuomas:

Ole kuin J. Muista mitä hän sanoo tuoreimmissa opetuksissaan, jotka ovat tarkoitukseltaan vaikkakaan eivät aina muodoltaan samoja kuin hänen opetuksensa 2000 vuotta sitten. Hän sanoo Kurssissa:

"Varo kiusausta nähdä itsesi epäoikeudenmukaisesti kohdeltuna. Jos niin ajattelet, yrität löytää viattomuuden, joka ei ole Heidän viattomuuttaan, vaan yksin sinun viattomuuttasi jonkun toisen syyllisyyden kustannuksella. Voisitko ostaa viattomuutta antamalla oman syyllisyytesi jollekulle toiselle?" [T 26 X 4]

Sanassa heidän on iso alkukirjain, koska he ovat todellisuudessa, verhon takana, viaton Henki. Jos näet itsesi epäoikeudenmukaisesti kohdeltuna, teet kaikesta todellista, mikä puolestaan tekee koko egon syyllisyyteen perustuvasta ajattelutavasta todellista mielessäsi. Voit löytää oman viattomuutesi ainoastaan ymmärtämällä, että egon ajattelutapa ei ole todellista ja antamalla toisille anteeksi sen, mitä he eivät ole todellisuudessa tehneet. Ja koska mitään ei ole todellisuudessa tapahtunut, voit ajatella heidän olevan viattomia. Näin löydät oman viattomuutesi. Älä koskaan unohda sitä. Se on ainoa ulos vievä tie.

[REOUK, s. 134]




4


Urantian ristikuoleman merkitys

Tämä seuraava ote Urantia-kirjasta Jeesuksen ristin kuoleman jälkeen ja ristikuoleman merkityksestä, on mielestäni pohjimmiltaan samaa mistä Pursah ja Arten puhuvat edellä ja jälkeen tässä muistiossa (ja kaikissa Renardin kirjoissa) eli oikeasta anteeksiannosta, tosin he tekevät sen paljon selväsanaisemmin kuin Urantia koskaan. Mielessäni Urantia ja Maailmankaikkeus-trilogia on ollut enemmän tai vähemmän törmäyskurssilla, ainakin minun mielessäni, mutta tässä ne limittyvät toisiinsa. Tai pikemminkin Urantia keskittyy mielestäni enemmän muotojen ja seurausten maailmaan, toisin kun Kurssi joka perustuu mielen oikaisuun ajan maailmassa tehden egon tekemättömäksi ainoastaan mielen tasolla, mikä lopulta johtaa ajan ja koko maailmankaikkeuden katoamiseen; missä uni on sen jälkeen kun siitä herätään? Ei missään, koska sitä ei alkujaankaan ollut olemassa. Mikäli Urantia-kirja ei ole tuttu, siihen voi tutustua lähemmin täällä.

188:5.2 (2018.1) Risti osoittaa ikiajat, ettei Jeesuksen asenne syntisiä kohtaan ollut sen paremmin tuomitsevuus kuin suvaitsevuuskaan vaan pikemminkin ikuinen ja rakastava pelastus. Jeesus on todellakin pelastaja siinä mielessä, että hänen elämänsä ja kuolemansa voittavat ihmisiä hyvyyden ja vanhurskaan eloonjäämisen puolelle. Jeesus rakastaa ihmisiä niin paljon, että hänen rakkautensa herättää ihmissydämessä rakkauden vastakaiun. Rakkaus on totisesti tarttuvaa ja ikuisesti luomisvoimaista. Jeesuksen ristinkuolema on esimerkki rakkaudesta, joka on kyllin väkevää ja jumalallista antaakseen anteeksi synnin ja nielaistakseen kaiken pahanteon. Jeesus paljasti tälle maailmalle oikeudellisuutta - pelkkää teknistä oikean ja väärän käsitettä - korkeamman vanhurskauden laatumääreen. Jumalallinen rakkaus ei tyydy pelkästään vääryyksien anteeksi antamiseen, vaan se absorboi ja aktuaalisesti hävittää ne. Rakkauteen sisältyvä anteeksiantavuus nousee kauas armeliaisuuteen sisältyvän anteeksiantavuuden yläpuolelle. Armo sälyttää pahantekemisen syyllisyystaakan yhdelle osapuolelle, mutta rakkaus hävittää ikiajoiksi synnin ja kaiken siitä johtuvan heikkouden. Jeesus toi Urantialle uuden elämänviettotavan. Hän opetti meille, ettemme tekisi pahalle vastarintaa, vaan että löytäisimme hänen kauttaan sellaisen hyvyyden, joka todellisuudessa hävittää pahan. Jeesuksen anteeksiantavuus ei ole pahan suvaitsemista, vaan se on pelastus tuomituksi tulemisesta. Pelastus ei vähättele vääryyksiä, vaan se oikaisee ne. Oikea rakkaus ei tee vihalle myönnytyksiä eikä sitä suvaitse, vaan se hävittää sen. Jeesuksen rakkaus ei koskaan tyydy pelkkään anteeksiantamiseen. Mestarin rakkaus merkitsee tervehdyttämistä, ikuista eloonjäämistä. Pelastuksesta on täysin paikallaan puhua lunastuksena, jos sillä tarkoitetaan tätä ikuista tervehdyttämistä.

188:5.3 (2018.2) Ihmisiä kohtaan tuntemansa henkilökohtaisen rakkauden ansiosta Jeesus kykeni murtamaan synnin ja pahuuden otteen. Sillä keinoin hän vapautti ihmiset valitsemaan paremmat elämisen tavat. Jeesus toi esille sellaisen vapautumisen menneisyydestä, joka itsessään lupasi riemuvoiton tulevaisuudelle. Näin anteeksiantamus siis piti huolen pelastumisesta. Sitten kun jumalallisen rakkauden kauneus kerran on täysimääräisenä laskettu sisälle ihmissydämeen, se hävittää ikuisiksi ajoiksi synnin lumouksen ja pahuuden voiman.

188:5.4 (2018.3) Jeesuksen kärsimykset eivät rajoittuneet ristiinnaulitsemiseen. Todellisuudessa Jeesus Nasaretilainen vietti yli kaksikymmentäviisi vuotta todellisen ja ankaran kuolevaisolemassaolon ristillä. Ristin todellinen arvo on siinä tosiasiassa, että se oli korkein ja lopullinen ilmaus hänen rakkaudestaan, loppuunviety paljastus hänen armeliaisuudestaan.

188:5.5 (2018.4) Miljoonien asuttujen maailmojen kymmenet biljoonat kehittyvät luodut, jotka ovat tunteneet houkutusta luopua moraalisesta kamppailusta ja jättää hyvä uskon kilvoitus sikseen, ovat vielä kerran luoneet katseensa ristillä olevaan Jeesukseen ja sitten rynnistäneet eteenpäin sen kuvan inspiroimina, joka piirtyi heidän silmiinsä Jumalasta antamassa pois ruumiillistumaelämänsä siksi, että hän omistautuu ihmisen epäitsekkääseen palvelemiseen.

188:5.6 (2018.5) Ristinkuoleman riemuvoitto tiivistyy kaikkinensa siinä hengessä, jossa Jeesus suhtautui kimppuunsa käyviä kohtaan. Rukoillessaan "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät" hän teki rististä ikuisen symbolin, joka kertoo, että rakkaus saa voiton vihasta ja totuus voittaa.


En tiedä miksi yleensä sotken tähän muistioon Urantiaa, koska minusta sillä ei ole oikein mitään tekemistä Kurssin kanssa, niin eri ratoja ne tuntuvat kiertävän. Urantia on jonkinlainen dualistinen /semidualistinen oppi, kun taas Kurssi täysin puhtaan non-dualistinen. Mutta koska puhtaaseen non-dualismiin ei hypätä suoraan pystymetsästä, niin minullakin oli niin dualistiset kuin semi non-dualistiset oppijaksoni, Urantian kanssa useita vuosia. Pursah ja Arten mainitsevatkin muistiossa I, että ihmisen on tarkoitus kulkea maailmassa dualismista semi-dualismiin ja sen kautta non-dualismiin päätyen lopulta puhtaaseen non-dualismiin. Tämä on hyvin järkeenkäypää kun ajatellaan valaistumisen tikapuita joita pitkin olemme tulleet niiden alimmalle puolalle ja laskeutuneet siitä täydelliseen dualismiin, eli tähän näkyvään maailmankaikkeuteen jossa näytämme elävän. Se täytyy kuitenkin vielä mainita, että kun Urantia tekee Luciferista jotain, jonka teot nähdään tosina ja vakavina rikkomuksina Kristusta ja Jumalaa kohtaan, mistä Urantian mukaan seuraa kyseisten olentojen lopullinen hävittäminen (Urantian mukaan Lucifer ja hänen liittolaisensa ovat edelleen eristetyissä vankilamaailmoissa odottamassa Päivien Muinaisten tuomiota), Ihmeiden Oppikurssi kertoo täysin päinvastaista tarinaa: mikä tahansa maailmankaikkeuden tapahtuma, oli se sitten tavallisen tallaajan pieni teko maan päällä, tai jonkun korkeamman olennon, kuten Luciferin teko universaalisessa mittakaavassa, ei ole todellista - kuten esimerkiksi Hitlerin masinoima juutalaisten joukkotuho joka oli vain äärimmäinen vertauskuva egon vihaan, pelkoon ja syyllisyyteen perustuvasta ajatusmallista. Esimerkiksi Jumalan puuttuminen siihen - tai mihinkään muodon maailmassa, joka on harha - tekisi siitä todellista, joten Pyhä Henki näkee sen vain sinä mitä se on: epätotta, eimitään, harhaa ja unimaailmaa jota ei todellisessa maailmassa eli Jumalan maailmassa ole olemassa. Sillä ei ole mitään merkitystä. Kristityt usein erilaisten terroritekojen ja katastrofien yhteydessä monesti kyselevät, että mitä Jeesus sanoisi tai tekisi. Kuten Pursah ja Arten kirjoissaan monesti sanovat, hänen vastaus olisi aina sama, "antakaa heille anteeksi". Hävittäminen on aina hyökkäämistä, kuten myös ns. "pahan" vastustaminen on hyökkäämistä, asian todelliseksi tekemistä, koska siihen uskotaan ja Kurssin mukaan hyökkääminen ei ole koskaan oikeutettua. Koska on vain yksi mieli ja kehot ovat harhaa, hyökkäys kohdistuu aina lopulta itseä vastaan, eli on siten täysin mielenvikaista. Jopa raamatussa Jeesuksen opetus tästä on säilynyt vääristelemättömänä:  "Teille on opetettu: " Silmä silmästä, hammas hampaasta.‟ Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa."

Jumala ei opeta. Opettaminen vihjaa puutteeseen, jonka Jumala tietää epätodelliseksi. Jumalassa ei ole ristiriitoja. Opettaminen tähtää muutokseen, mutta Jumala loi ainoastaan sen, mikä on muuttumatonta. Jumalasta eroaminen ei ollut täydellisyyden menetys, vaan kommunikaatiokatkos. Karkea ja läpitunkeva kommunikointitapa nousi silloin edustamaan egon ääntä. Se ei voinut rikkoa Jumalan rauhaa, mutta se pystyi rikkomaan sinun rauhasi. Jumala ei pyyhkäissyt sitä menemään, koska sen hävittäminen olisi merkinnyt sitä vastaan hyökkäämistä. Kun Hänet asetettiin kyseenalaiseksi, Hän ei kysellyt. Hän pelkästään antoi Vastauksen. Hänen Vastauksensa on sinun Opettajasi. [T 6 IV 12] 


Meidän ei pidä arvostella muiden henkisiä teitä tai polkuja koska jokaisella on omansa ja jokaisella ON oppaanaan se sama Opas, Vastaus, Parantaja, Lohduttaja jonka Jumala on antanut/antoi sillä hetkellä kun kuvittelimme tehneemme eron Hänen ja Itsemme väliin, kuten Työkirjassa sanotaan: "Rauhan ajatus annettiin Jumalan Pojalle sillä hetkellä kun hänen mielensä ajatteli sotaa". [OT II 2 2:1] "Rauhan Ajatus", eli "Jumalan puolesta puhuvä Ääni" eli "Pyhä Henki" eli "Vastaus". Jokainen tulee löytämään oman tiensä takaisin Jumalan luo. 

Tähän tämän kappaleen loppuun voisi vielä lainata Artenia teoksesta J:n ja Buddhan yhteiset elämät [JBYE], s. 132, tarinan J:stä, Mariasta ja Nadavista (Buddha) ja siitä miten he osasivat erottaa vanhoista pyhistä teksteistä sen mitkä niissä oli suoraan Pyhästä Hengestä tullutta ja mitkä egosta. Tämä tietenkin pätee myös niin Urantiaan kuin muihinkin henkisiin oppaisiin, oppeihin ja kirjoihin. Ja tietenkin myös raamattuun. Esim. Urantiassa  puhutaan kauniisti Jumalasta ja hänen Rakkaudestaan Luojapoikiin ja Jeesuksen Rakkaudesta kaikkia kohtaan, kun sitten jossain kohtaa se kertoo kuinka olisi järkevää kitkeä maailmasta kaikki fyysinen vammaisuus mikä kuulostaa suoraan natsien rotuhygieniaopilta. Itse voi päättää kumpi viesti on Pyhältä Hengeltä ja kumpi egosta. Hyvä esimerkki on myös raamattu jossa kerrotaan että Jumala on Rakkaus mutta myös kuinka Jumala pyytää tappamaan huorintekijät, homoseksuaalit, meediot ja ties kenet. En tiedä onko tältä osin raamattua päivitetty ja kuuluuko tuohon kyseiseen likvidioitavien listaan nykyään esimerkiksi puhelinmyyjät😉*


Arten: J, Maria ja Nadav kävivät teini-ikäisinä myös Aleksandrian kirjastossa Egyptissä. Heidän ei kuitenkaan tarvinnut oppia mitään, sillä he tiesivät jo kaiken tärkeän. Mutta heistä oli tästä huolimatta hauskaa käydä kirjastossa katsomassa, mitä siellä oli. Sen jälkeen he saattoivat suositella lukutaitoisille ystävilleen siellä käymistä ja tiettyjen teosten lukemista. He tiesivät, mitkä kirjat olisivat kullekin parhaita, ja he kannustivat muita oppimaan. Muistutan vielä, että kaikki kuului Pyhän Hengen suunnitelmaan, josta puhumme myöhemmin. Suunnitelma laadittiin, kun asioita tarkasteltiin taaksepäin ajan lopusta käsin.

He kaikki tunsivat pyhät kirjoitukset niin hyvin, että osasivat lainata niitä ulkomuistista. Mutta he tiesivät myös, mikä osa kirjoituksista tuli Pyhästä Hengestä ja mikä oli egosta lähtöisin. Kun tietoisuus lisääntyy, kykenee tekemään tämän eron, joten he keskittyivät niihin kohtiin, jotka olivat Pyhästä Hengestä lähtöisin, ja kertoivat niistä muille. 

Eräs heidän suosikkejaan oli Daavidin psalmi. On mielenkiintoista, että Psalmia 23 luetaan niin monien ihmisten hautajaisissa, sillä siinä ei ole kyse kuolemasta. "Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani." Se kertoo pelottomasta elämästä, jossa tiedetään, että Pyhä Henki ohjaa ja huolehtii kulkijasta koko ajan. [JBYE, s. 132]




5


Ristiinnaulitsemisen ja ristikuoleman todellinen merkitys

J kertoo Kurssissa meille ristiinnaulitsemisen ja ristinkuoleman ja ylösnousemuksen todellisesta merkityksestä ja sen tarkoituksesta, joka hänen mukaansa ymmärrettiin väärin, eikä sen sanomaa käsitetty alkuunkaan sinä, miten se olisi ollut tarkoitus käsittää. 

J oli henkisessä kehityksessään niin pitkällä että hän kykeni koko ajan näkemään todellisuuteen unimaailma harhan läpi kokien sen koko ajan epätodeksi ja siten antamaan sille anteeksi ja kaikille sen hahmoille, jopa niille jotka tappoivat hänen kehonsa joka tuossa pyhyyden tilassa ei enää pystynyt edes kokemaan tuskaa tai kipua (koska alitajuinen syyllisyys oli tehty tekemättömäksi). Mitä tulee itse ristiinnaulitsemiseen, Artenin ja Pursahin mukaan J oli itse valinnut sen vertauskuvaksi ja opinkappaleeksi elämästä, todellisesta elämästä, hengen elämästä jota ei voi tappaa tai vahingoittaa sekä mielen ylösnousemuksesta viimeisen unimaailmakehon kuoltua ja kun viimeinenkin uskonripe kehon olemassaoloon katoaa. [JBYE] 

Näin J kertoi Helen Schucmanille kun tämä kysyi J:ltä ylösnousemuksesta vuonna 1976 kun Kurssi oli jo julkaistu ja Helen keskusteli Ken Wapnickin kanssa Ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta ja Ken ehdotti että Helen kysyisi asiasta suoraan "Pomolta". Tämä kerrotaan Kenneth Wapnickin kirjoittamassa kirjassa Absent from Felicity, joka kertoo Helenin ja Ihmeiden Oppikurssin saneluprosessin ja valmiiksi saattamisen tarinan. (s. 398-399) Ensin alkuperäinen englanninkielinen teksti ja sitten oma suomennokseni*:

Helen:

Was There a Physical Resurrection?

Jesus:

"My body disappeared because I had no illusion about it. The last one had gone. It was laid in the tomb, but there was nothing left to bury. It did not disintegrate because the unreal cannot die. It merely became what it always was.

And that is what "rolling the stone away" means. The body disappears, and no longer hides what lies beyond. It merely ceases to interfere with vision. To roll the stone away is to see beyond the tomb, beyond death, and to understand the body's nothingness. What is understood as nothing must disappear.

 I did assume a human form with human attributes afterwards, to speak to those who were to prove the body's worthlessness to the world. This has been much misunderstood. I came to tell them that death is an illusion and the mind that made the body can make another since form itself is an illusion. They did not understand. But now I talk to you and give you the same message. The death of an illusion means nothing. It disappears when you awaken and decide to dream no more. And you still do have the power to make this decision as I did.

God holds out His hand to His Son to help him rise and return to Him. I can help because the world is an illusion, and I have overcome the world. Look past the tomb, the body, the illusion. Have faith in nothing but the spirit and the guidance God gives you. He could not have created the body because it is a limit. He must have created the spirit because it is immortal. Can those who are created like Him be limited? The body is the symbol of the world. Leave it behind. It cannot enter Heaven. But I can take you there anytime you choose. Together we can watch the world disappear and its symbol [the body] vanish as it does so. And then, and then...I cannot speak of that.

A body cannot stay without illusions, and the last one to be overcome is death. This is the message of the crucifixion: There is no order of difficulty in miracles. This is the message of the resurrection: Illusions are illusions. Truth is true. Illusions vanish. Only truth remains.  


Suomennos:

Helen:

Tapahtuiko ylösnousemus fyysisesti?

Jeesus:

"Kehoni katosi, koska minulla ei ollut illuusioita siitä. Viimeinen harha oli mennyt. Ruumiini asetettiin hautaan, mutta haudattavaa ei ollut enää jäljellä. Ruumiini ei hajonnut, koska epätosi ei voi kuolla. Siitä vain tuli sellainen kuin se oli aina ollut.


Ja sitä tarkoittaa "kiven vierittäminen pois". Ruumis katoaa eikä enää piilota sitä, mikä on sen takana. Se vain lakkaa häiritsemästä todellista näkökykyä. Kiven vierittäminen on sitä kun nähdään haudan taakse, kuoleman taakse ja ymmärretään että ruumis on ei-mitään. Se mikä ymmärretään ei-miksikään, sen täytyy kadota.

Myöhemmin otin ihmismuodon sen ominaisuuksineen puhuakseni heille joiden tuli olla todistajia maailmalle kehon arvottomuudesta. Tämä on ymmärretty monesti väärin. Tulin sanomaan heille, että kuolema on illuusio ja että mieli joka teki kehon, voi tehdä uuden koska muoto itsessään on illuusio. He eivät ymmärtäneet. Mutta nyt minä puhun sinulle ja kerron saman sanoman. Kuoleman illuusio ei merkitse mitään. Se katoaa kun heräät ja päätät olla enää näkemättä unta. Ja sinulla on yhä voima tehdä tämä päätös kuten minullakin oli.

Jumala ojentaa kätensä Hänen Pojalleen auttaakseen tätä palaamaan Hänen tykönsä. Minä voin auttaa, koska maailma on illuusio ja minä olen voittanut maailman, noussut sen yläpuolelle. Katso haudan, kehon, illuusion ohi. Luota ja usko vain ja ainoastaan henkeen ja ohjaukseen jonka saat Jumalalta. Hän ei olisi voinut luoda kehoa, koska se on rajallinen. Hänen on täytynyt luoda Henki, koska se on kuolematon. Voivatko ne jotka ovat luotu Hänen kaltaiseksi olla rajallisia? Keho on maailman symboli. Jätä se taaksesi. Se ei voi päästä Taivaaseen. Mutta minä voin viedä sinut sinne milloin vain niin valitset. Yhdessä me voimme katsoa maailman häviävän ja sen symbolin (kehon) katoavan samalla. Ja sitten, ja sitten... En voi puhua siitä.

Keho ei voi olla ilman illuusioita, ja viimeisenä voitetaan kuoleman illuusio. Tämä on ristiinnaulitsemisen sanoma: Ihmeissä ei ole vaikeusasteita. Tämä on ylösnousemuksen sanoma: illuusiot ovat illuusioita. Totuus on totta. Illuusiot katoavat. Vain totuus jää."




6


Huippukokemuksista ja totuudesta


"Ja sitten, ja sitten... En voi puhua siitä." 

Mistä J ei voi puhua? Kurssi (ja Arten ja Pursah) kertoo meille että sanat ovat kahdesti lähteestään loitonneita symboleita. Miten siis symbolin symboli voisi välittää meille, mitä totuus, siis se joka saavutetaan sitten kun kaikki illuusiot, muodot ja symbolit ovat kadonneet olemattomuuteen ja on vain se todellisuus jossa ei ole osia, eroja tai jaksoja tai tasoja - ei sanoja eikä edes ajatuksia jotka eivät ole kaikki yhtä ja samaa? Ei mitenkään. Siksi J sanoo että hän ei voi puhua siitä. Mitkään sanat eivät voisi kuvata sitä mikä meitä odottaa sitten, kun Jumala ottaa viimeisen askeleen kun valaistuminen on täytetty.

Myös tästä samasta syystä mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan sitä, mitä voidaan kokea jo fyysisen elämän aikana ns. huippukokemuksina. Kuten kerrotaan teoksessa JBYE muutamista huippukokemuksista jotka J ja Buddha saavuttivat elämiensä aikana Wosanina ja Shao Li'na: 

Pursah: Eräänä päivänä Wosan mietiskeli mäen laella (...) (ja) alkoi menettää tietoisuuden kehostaan. Se alkoi kadota. Sitten se muuttui näkymättömäksi. Hänen tietoisuutensa laajeni eikä hän enää ollut kahlittu siihen paikkaan, jossa hän oli hetki sitten ollut. Hän kykeni yhä näkemään maailman, mutta enää ei vaikuttanut siltä, että jokin maailmassa olisi häntä isompi. Kaikki tuli hänestä eikä suinkaan tapahtunut hänelle. Hän ei enää ollut keho vaan mieli ja hän näki kaiken mielellään eikä silmillään. Hän oli painoton, ja kokemus oli ekstaattinen. Kun hän jatkoi laajenemistaan, hän tiesi tämän tilan olevan todellisempi. Hän oli tuntenut itsensä pieneksi siksi, että uskoi olevansa keho, mutta nyt hän tiesi, ettei voinut enää koskaan uskoa siihen. 

Gary: Tuo on mahtava kokemus. (Garyn omista huippukokemuksista voi lukea hänen muista kirjoistaan.) Hän ei varmaankaan osannut pukea sitä sanoiksi?

Arten: Ei niin. Huippukokemuksille ei ole sanoja, aivan kuten ei totuudellekaan. Teen noiden kahden välille eron, koska todellinen totuus (...) on kokonaisen tason päässä Wosanin kokemuksesta.

(...)

Kerran he nukkuivat ulkosalla, kun Shao Li heräsi. Hän katseli taivaalle ja alkoi sulautua kuuhun, tähtiin ja kaikkiin pimeyden ääniin. Hän ei kokenut olevansa erillään mistään koko maailmankaikkeudessa vaan pikemminkin olevansa itse maailmankaikkeus. Hän oli kaikkialla. Ajan ja avaruuden rajat rikkoutuivat, ja hän koki Ykseyttä kaiken kanssa. Mikään ei ollut kiinteää; kaiken saattoi vaihtaa johonkin toiseen. Vaikka kokemus haihtuikin pois, hän ei enää koskaan ajatellut maailmankaikkeudesta samalla tavoin.

Pursah: Tällaisia kokemuksia kaikilla etsijöillä on jossakin vaiheessa ja jossakin elämässään. Kyse ei kuitenkaan ehkä ole siitä elämästä, jonka tällä hetkellä kokee, vaikka olisikin henkisellä tiellä. Kenties on jo kokenut tällaisia asioita jossakin aiemmassa elämässään ja tarkoitus on tällä kertaa keskittyä kurinalaitsuuteen pikemminkin kuin toistaa aiempia kokemuksia. Tämän takia ihmisten ei pidä verrata kokemuksiaan toisten kokemuksiin. Mikään askel tiellä ei ole sattumanvarainen eikä sitä ole yksikään kokemus joita matkan varrella näyttää tai ei näytä olevan.


[JBYE, s. 73]





7


Pyhyyden heijastus

Pyhyys reagoi jokaiseen erehdyksen muotoon aina samalla tavalla. Pyhyydestä ei ole mitään ristiriitaisia seurauksia. Riippumatta siitä, mitä sen luokse on tuotu, pyhyys reagoi vain parantamalla. Ne, jotka ovat oppineet tarjoamaan vain parannusta heissä olevan pyhyyden heijastuksen vuoksi, ovat viimeinkin valmiita Taivaaseen. [T 14 IX 8:1-4]


Tämä on aika selvää ja simppeliä. Kun annamme anteeksi oikein, riippumatta siitä mitä meidän eteemme tulee, se on pyyntö Pyhälle Hengelle parantaa mieltä, itsemme ja toisten, eli anteeksiantomme on pyhyyden heijastusta. Kun annamme anteeksi toisille sen mitä he EIVÄT ole tehneet, Pyhä Henki loistaa parannusta yhteiseen mieleemme ja annamme samalla anteeksi itsellemme, koska kerromme mielellemme että koska muut ovat viattomia, se tarkoittaa että mekin olemme viattomia, koska olemme yksi ja sama, joten jokainen anteeksianto palaa takaisin itselle, koska sen saaja on aina sama itse, yksi mieli, näennäisten erillisten mielten yläpuolella johon kaikki mielet ovat yhtyneenä. Joten jokainen anteeksianto on aina viimekädessä lahja sinulle itsellesi jonka saat antaessasi. "Totuudessa antaminen ja saaminen on sama asia" [OT H 108]. Tietenkin se tarkoittaa myös sitä, että jokainen hyökkäys, jokainen mielen tasolla tehty puolustus eli tuomitseminen jarruttaa ja pysäyttää parannuksen, koska se on aina hyökkäys itseä kohtaan. [OT H 153] *




8


Tuhoamiseen tähtäävä anteeksianto

Arten/Taddeus:

J opetti minua antamaan anteeksi ja toimimaan pikemminkin syyn kuin seurauksen tasolta käsin. Tämä on sellainen seikka jota ei voi koskaan painottaa liikaa. Et voi antaa ihmisille anteeksi siksi, että he ovat tehneet jotakin. Tätä kutsutaan Kurssissa "tuhoamiseen tähtääväksi anteeksiannoksi" [R 2 II]. Tuollainen anteeksianto on täyttä haaskausta. Se ei tee egoa tekemättömäksi, mutta se tekee todelliseksi sen, mille annetaan anteeksi ja johtuen siitä, miten mieli toimii, kun teet anteeksiantamisen kohteesta todellisen, et vapauta itseäsi. Silloin vain kerrot alitajunnallesi, että olet itse syyllinen! Jokainen Kurssin opiskelija joka ei ymmärrä tätä ja elä sen mukaisesti, tuhlaa aikaansa, ja niin tuhlaavat nekin, joita he opettavat.

[REOUK, s. 140]

* * * * *

Minuun kohdistuva hyökkäys on aina hyökkääjän alitajuisen syyllisyyden projisointia minuun, ja se on aina sama perimmäinen kollektiivi syyllisyys joka minussakin on. Itseasiassa se on vain minussa koska ketään muuta ei todella ole olemassa kuin mielessäni omina unikuvinani jotka olen tehnyt. Ja minä annan heille anteeksi sen mitä he eivät tehneet, koska todellisuudessa hyökkäystä ei tapahtunut eikä tapahdu; he ovat viattomia kuten minäkin olen viaton ja me olemme yksi ja sama Henki joka on ikuinen ja täydellinen kuten Luoja Hengen loi.

ME olemme kaikki - ja kaikki maailmakaikkeudessa - Yhden kokonaisen Mielen näennäisiä erillisiä jakautuneita projektioita, kehoja, ja koska me - ja kaikki mitä voimme havaita - on projektiota, se ei ole todellista, vaan Mielen kokemaa unta. Jos minua vastaan siis hyökkää joku, kuka minua vastaan lopulta hyökkää? Minä itse. Ja miksi? Siksi että meissä on alitajuinen syyllisyys eroamisestamme Luojasta (maailmankaikkeuden synty, Big Bang) tai pikemminkin syyllisyys ajatuksesta eroamisestamme, jota ei ole todellisuudessa tapahtunut, mutta me uneksimme niin ja koska alitajuinen egomieli ei halua syyllisyyttä itseensä se työntää sen ulkopuolelleen ja projisoi sen näkemiinsä toisiin ihmisiin ja asioihin ja näin tuomitsemisen, arvostelemisen ja pilkan kierre on valmis ja egomieli on tyytyväinen koska näin se kiinnittää mielen katsomaan asioita joka eivät ole todellisia saaden meidät uskomaan niiden todellisuuteen ja kääntää selän totuudelle, koska jos ego hyväksyisi totuuden se hyväksyisi samalla oman tuhonsa ja sitä se ei halua hyväksyä. Egon suurin pelko on se, että katsoisimme sisäämme kaiken siellä olevan taakse ja näkisimme että ego ei ole todellinen eikä mitään erillistä yksilöllistä identiteettiä ole olemassa ja siten ei myöskään syyllisyyttä.

Jos haluamme lopettaa loputtomat uudelleen syntymät kehoihin ja ajan maailmoihin - ja jossain vaiheessa jokainen varmasti haluaa jättää harhaiset unet ja palata todellisuuteen - meidän täytyy herätä unesta ja nähdä että kaikki mikä oli kehoja ja maailmaa oli vain unta, kaikki ajat (koko maailmankaikkeuden historia alusta loppuun tapahtuu samaan aikaan!), galaksit, universumit ja ulottuvuudet, kaikki ihmiset, eläimet, olennot ja aine oli, on ja tulee olemaan epätotta; olemme unessa Hengessä ja Luojassa ja vain se on totta. 

Mtk.




9


Miten sitten herätä?

Ainoa tapa herätä, on nähdä oikein, niin kuin Pyhä Henki näkee: Henki näkee vain viattomuutta koska mitään ei ole todellisuudessa tapahtunut. Erillinen egomieli joka haluaa uskoa kehoihin ja ristiriitoihin täytyy tehdä tekemättömäksi jolloin erillisyys katoaa. Keino tähän on oikea anteeksianto kaikkea kohtaan missä koet ristiriitaa, pelkoa, vihaa, ahdistusta, ärtymystä tai muuta negatiivista joka horjuttaa sisäistä rauhaasi. Antaa anteeksi se mitä ei ole tehty, mitä ei ole tapahtunut - kaikki mitä näennäisesti on tapahtunut, olet tehnyt itsellesi ja olet tehnyt sen itsellesi unessa.

Ja muista mitä varten kaikki - siis KAIKKI - on. Jos oikea - oikaiseva - anteeksianto on tie ulos maailmasta takaisin kotiin, tie heräämiseen, silloin KAIKKI on olemassa vain sitä varten.

Kaikki vastoinkäymisesi on sinulle vain ja ainoastaan mahdollisuus antaa ne anteeksi oikein. Ja muista antaa myös anteeksi itsellesi - KAIKKI, sitä mukaa kun sinua häiritsevät syyllisyyden tunteet tulevat eteesi tai nousevat mieleesi olivat ne sitten menneitä, nykyisiä tai tulevia asioita, tekoja tai sanoja. Muista että mitään ei ole tapahtunut, sinä et oikeasti tehnyt mitään - sinä näit unta. Anna anteeksi itsellesi näin:

Minä olen viaton ikuinen Henki. Mitään ei ole tapahtunut.

Pyhä Henki tietää, Mikä minä olen.

Herään jumalassa. [REOUK, s. 169]




10


IOK parantumisesta:

Voit tehdä paljon omasi ja toisten parantumisen hyväksi, jos apua vaativassa tilanteessa ajattelet siitä seuraavasti.

Olen täällä vain ollakseni todella avuksi. Olen täällä edustamassa Häntä, Joka minut lähetti. Minun ei tarvitse huolehtia siitä, mitä sanoisin tai tekisin, koska Hän, Joka minut lähetti, on minua ohjaava.

Tyydyn olemaan siellä, missä Hän haluaa, tietäen että Hän kulkee sinne minun kanssani. Tulen parantumaan, kun annan Hänen opettaa minua parantamaan. [T 2 V a 18]


Kun Kurssi puhuu parantumisesta ja parantamisesta, se tarkoittaa mielen parantamista ja parantumista, ei fyysisiä kehoja, jotka ovat harhaa, jotka eivät tarvitse parantamista tai parantumista, koska ne eivät ole totta.

Ainoastaan mieli tarvitsee parantumista, koska se on unessa ja kutoo harhoja eli tekee kehot - niin ihmis- kuin eläinkehot, planeetat jne. Parantumisesta ja parantamisesta (jotka siis ovat sama asia) lisää omassa muistioiden jälkeisessä osiossaan 'Parantumisesta'.*




11


Viattomuuden totuus


Pursah:

Muista mitä varten kaikki on. Kun kuljet unielokuvassasi, jonka olet itse kirjoittanut ja ohjannut ja sen jälkeen unohtanut, jotta se tuntuisi todelliselta, anna anteeksi sille, mitä olet saanut aikaan ja palaa takaisin Jumalan luo. Osoita, että sinulla on todellista viisautta näkemällä kaikissa oleva viattomuus ja olemalla näin itsekin viaton. [KT, s. 229]

Jumalan opettajien todellisena tehtävänä on olla tietoinen uneksimisesta. [T 2 V 1] [KT, s.125]




12


Mikä on todellista ja mikä ei ole todellista: Päivän sovellus


Työkirjasta: 

Jumala ei luonut merkityksetöntä maailmaa.

Mitä Jumala ei luonut, sitä ei ole olemassa. Ja kaikki, mikä on olemassa, on olemassa sellaisena kuin Hän sen loi. Näkemälläsi maailmalla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Sinä olet tehnyt sen itse, eikä sitä ole olemassa.

[OT-H-14-1:2]

. . . . .

Katselet nyt henkilökohtaista kauhugalleriaasi. Nämä asiat (opiskelijan mieleen harjoituksessa (14) nousevat kauhukuvat.*) ovat osa näkemääsi maailmaa. Jotkut niistä ovat yhteisiä harhakuvia ja jotkut osa henkilökohtaista helvettiäsi. Sillä ei ole väliä. Mitä Jumala ei luonut, voi olla olemassa vain omassa mielessäsi, joka on erossa Hänen mielestään. Siksi sillä ei ole mitään merkitystä. Tunnista tämä tosiasia päättämällä päivän opetuksen jokainen harjoitusjakso toistamalla päivän opetus:

Jumala ei luonut merkitystä vailla olevaa maailmaa.

Voit soveltaa päivän opetusta harjoituksen ulkopuolella mihin tahansa, mikä häiritsee sinua päivän mittaan. Käytä sitä hyvin yksityiskohtaisesti. Sano:

Jumala ei luonut merkityksetöntä maailmaa. Hän ei luonut (määrittele häiritsevä tilanne, asia...), joten se ei ole todellinen. 

[TK H 14 1:2]

Nämä lainaukset Kurssin Työkirjasta, joka sisältää kaikkiaan 365 erillistä harjoitusta yksi vuoden jokaiselle päivälle, ei ole tarkoitettu tässä mitenkään tehtäviksi tai harjoituksiksi, vaan ne vain antavat kuvaa Kurssin ja Työkirjan luonteesta ja sen opetuksista. Työkirja on yksityiskohtainen ja johdonmukainen itseopiskelun harjoituskirja, kuten myös koko Kurssi on itseopiskelun kurssi tehtäväksi Opettajan ja opiskelijan välillä. Opettajalla viittaan Pyhään Henkeen (Henkinen Silmä, Se, Ikuinen Opas, Pyhä Lohduttaja, Ääni, Ikuinen Ystävä, Johdatus jne.) joka on Kristuksen Mieli, tai minkä nimityksen kukin sille haluaa antaa. Helen Schucman vastusti aluksi Pyhä Henki nimitystä niin paljon, että J vaihtoi sen aluksi termiksi Henkinen silmä. Lopulta se kuintenkin päätyi Kurssiin Pyhänä Henkenä kun Helen tuli termin kanssa sinuiksi.

Työkirja tulisi tehdä sille annetussa ja määritellyssä järjestyksessä, vaikka itse olenkin hiukan lipsunut sen suhteen. Itseltäni on "vuoden" Työkirjaan kulunut nyt reilu puolitoista vuotta ja vielä on jäljellä vajaa sata harjoitusta (toukokuu 2022). Mutta minähän olenkin syntyjäni patalaiska ja lempi tekemiseni on joutilaisuus. Ja itse Kurssia lainatakseni, mitä aika on? Ei mitään. Se on ainoastaan sitä varten että löydät Pyhän Hetken, jossa aikaa ei ole.

Kuten Ken Wapnick aikanaan sanoi: "Hyvä Kurssin opiskelija on huono Kurssin opiskelija, joka antaa itsellensä anteeksi".

Tai kuten Arten eräässä keskustelussa Garyn kanssa sanoi: "Jos joku täällä maailmassa tekisi Työkirjan täydellisesti, ihmettelisin että mitä hemmettiä hän vielä täällä tekee".*

Pyhä Hetki: Se ajan ulkopuolinen hetki kun valitsemme anteeksiannon syyllisyyden sijaan, ihmeen kaunan sijasta, Pyhän Hengen egon sijaan; vähäisen halukkuutemme ilmaus elää nykyhetkeä, joka aukeaa ikuisuuteen sen sijaan, että pidettäisiin kiinni menneisyydestä ja pelättäisiin tulevaisuutta, mitkä pitävät meidät helvetissä; käytetään myös merkitsemään äärimmäistä pyhää hetkeä, todellista maailmaa, kaikkien matkan varrella valitsemiemme pyhien hetkien huipentumaa. Kenneth Wapnick, Glossary - käsitteet. ⇨






13

Kysy minulta mitä ihmeitä sinun tulisi tehdä. Siten säästyt turhilta ponnistuksilta, koska tulet toimimaan välittömän yhteyden alaisena.

[T I III 4:3-4]




14

Koettelemukset eivät ole muuta kuin läksyjä, joita et onnistunut oppimaan ja jotka nyt tarjotaan sinulle uudelleen, jotta siellä missä ennen teit virheellisen valinnan, voisit nyt valita paremmin ja siten päästä kaikesta siitä tuskasta, jonka aikaisempi valintasi on sinulle aiheuttanut.

[T 31 VIII 3]


15


Aamuinen muistilista:

Virheellinen valinta/kiusaus,

 Kurssi puhuu kiusauksista: eli syyllistit, tuomitsit, arvostelit tai ärsyynnyit, vihastuit, raivostuit, tuskastuit - eli teit koettelemuksen todelliseksi uskomalla sen todeksi, vaikka kaikki mitä silmilläsi ja muilla aisteillasi voit ulkopuolisessa maailmassa kokea ei ole totta. Se ei myöskään ole missään "ulkopuolellasi" koska kaikki on mielessä.

Kun Kurssi puhuu kiusauksista, tarkoitetaan aina jotain kiusausta mielen tasolla, ei koskaan mitään muodon eli fyysisellä tasolla olevaa. Esimerkiksi, jos ajattelet että joku loukkasi sinua, sinulla on kiusaus nähdä kyseinen henkilö virheellisesti, koska todellisuudessa hän ei ole tehnyt mitään. Voit aina oikaista virheen, liittyi se sitten mihin hyvänsä, "Oho, tein sen taas" - näin asian egon silmin, ja sitten nähdä se oikein, "loukkauksen" tekijä ei tehnyt mitään, hän on yhtä viaton kuin minä, koska hän on yhtä mieltä minun kanssani, koska erillinen maailma joka näyttää olevan ja jossa asioita näyttää tapahtuvan, ei ole olemassa.

 Myös buddhalaisuuden kultainen keskitie liittyy tähän: mistään asiasta muodon tasolla ei tehdä mitään sellaista jota himoitaan tai kielletään. Nämä kaksi vastakohtaista toimintatapaa vain tekevät asiasta todellisen mielessä, koska niille annetaan liian suuri arvo - joko negatiivinen ja positiivinen. Todellisuudessa millään muodon tasolla olevalla asialla ei ole mitään arvoa, koska mikään muodon tasolla ei ole olemassa. J ymmärsi myös nämä idän opit hyvin, koska hänellä oli monta elämää näiden oppien parissa ennen elämäänsä Jeesuksena. Yksi näistä merkittävistä elämistä jonka aikana tapahtui suurta edistystä henkisellä tiellä, J oli Siddharthan eli Buddhan poika Rahula. [JBYE] (Kannatta lukea huippuhieno Renardin kirja Jeesuksen ja Buddhan yhteiset elämät, jossa käydään läpi näiden kahden mestarin kuusi yhteistä elämää.👍)

Minun jokapäiväinen muistilistani omiksi päivän harjoituksikseni, jonka unohdan yhtä usein kuin sen taas muistankin. No, siksipä tämäkin on juuri muistio:

"Annan maailmalle kaiken syyllisyyteni anteeksi, koska syyllisyyttä ei ollut, vaan se oli unta. Olen ikuinen ja viaton.

Olen täydellisen Viaton ja Ikuinen Henki.

Mitään ei koskaan ole tapahtunut.

Kutsun itseäni heräämään Totuuteen, Joka on Jumala minussa.

Annan anteeksi unelleni jonka olen tehnyt ja kaikille sen hahmoille ja muodoille. Olen viaton Henki. Maailmaa ei ole olemassa, muuta kuin unessani, joka ei ole totta.

Totuus on Jumalassa. Minä olen kotonani Jumalassa, mitä en ole koskaan jättänyt.

Herään Hänessä.

Olen Jumalan Poika. Annan anteeksi sen mitä kuvittelin tehneeni, mutta mitä en tehnyt. Sitä ei ole olemassa eikä koskaan ollut. Kaikki on anteeksi annettu ja vapautettu."

Kaikkiin edellisiin sovellan mukaan myös lausumaa:

"Pyhä Henki tietää Mikä minä olen."

Ja tämä suoraan kurssista sovellettavaksi silloin kun jokin asia häiritsee tai horjuttaa mielenrauhaani:

Minä en tiedä mitä mikään merkitsee - tämä mukaan lukien. Joten en tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua. Enkä halua käyttää entisiä oppejani valona, joka johdattaa minua nyt.

[T 14 XI 6:7-11]

Tästä Kurssi sanoo: 

"Kun näin kieltäydyt yrittämästä opettaa itsellesi sitä, mitä et tiedä, se Opas, Jonka Jumala on sinulle antanut, puhuu sinulle. Hän ottaa oikeutetun paikkansa tietoisuudessasi sinä hetkenä, kun hylkäät sen (omat oppisi*) ja annat sen Hänelle". [T 14 XI 6:7-11]


Tässä yhteydessä puhuttaessa tietoisuudesta Kurssi käyttää sanaa "awareness", joka Kurssissa tarkoittaa meidän korkeampaa tietoisuutta, kun taas sana "consciousness" tarkoittaa Kurssissa meidän täällä maailman tasolla olevaa tietoisuutta jonka miellämme omaksi itseksemme. Suomen kielessä näille määritelmille on vain yksi sana eli tietoisuus.

Kurssin tarkoitus on iskostaa uudelleen mieliimme niitä ajatuksia, jotka ovat totuuden lakeja, niitä ajatuksia jotka olemme unohtaneet täällä unohduksen unessa. Näitä ovat esimerkiksi ne kaikki Työkirjan opetukset ja niiden tarkoitus on muodostua meille sellaisiksi että voimme käyttää ja soveltaa niitä aina silloin kun huomaamme tai havaitsemme jotain, joka järkyttää tai ahdistaa tai aiheuttaa mitä tahansa mielen pientäkin järkkymistä eli häiritsee rauhan kokemista. Kun nämä ajatukset ottavat jälleen paikkansa muistissamme, voimme luottaa siihen että Pyhä Henki antaa meille näitä ajatuksia aina kun tarvitsemme niitä ja juuri oikean ajatuksen kuhunkin tilanteeseen sovellettavaksi, kun vain annamme Hänelle siihen mahdollisuuden, me voimme myös pyytää tätä. Itse käytän seuraavaa pyyntöä jokainen aamu, ja jos unohdan sen aamulla, yleensä muistan sen jossain vaiheessa päivää ja toistan sitä niin useasti kuin muistan.

"Pyhä Henki/ J, annan jälleen tänään kaiken Teidän/Sinun hallintaanne ja ohjaukseen, kuten myös kaiken päätöksenteon Teidän käsiinne, koska teillä on Tieto ja Viisaus jota minulla ei ole (mutta joka on minussa) ja Te tiedätte mikä on parhaaksi niin minulle kuin jokaiselle Jumalan Pojalle jotka ovat minun Itseni. (jotka olemme yhtä mieltä)."

Voi myös käyttää Artenin ja Pursahin antamaa lyhyttä muotoa ajateltavaksi jokainen aamu: "Pyhä Henki, ohjaa sinä tänään kaikkia tekojani ja ajatuksiani."

Minulle Pyhä Henki ja J ovat sama ja yhtä kuin Kristus, joka minäkin todellisuudessa olen, kuten jokainen on. Me olemme Jumalan Poika. On sama mitä Jumalan vertauskuvaa käytämme kun olemme yhteydessä "ylöspäin". Se Ikuinen joka on myös meidän sisimmässämme, Jumala, Pyhä Henki, Jumalan Poika, Kristus, J, tietää kaiken ja jokaisen halumme ja ajatuksemme ja sen mitä sydämessämme pyydämme. Ja kun pyydämme vain sitä, minkä Jumala on meille luvannut, ja jonka Jumala on jo antanut meille, pyydämme vain sitä mikä meille kuuluu. Ja kun annamme sen eteenpäin, saamme sen itse, koska kuten Kurssi sanoo: "Totuudessa antaminen ja saaminen ovat sama asia." [OT H 108] Tietenkin, koska totuudessa antaja ja saaja on aina yksi ja sama, koska on vain Yksi, koska on vain yksi Ykseys, joka on kaikki, eli se, jolle olemme antaneet nimen Jumala.

Juuri tätä oikea anteeksianto on. Kun annan anteeksiannon lahjan toiselle, saan sen itselleni, koska me olemme yhtä mieltä. Seuraavat lainaukset ovat harjoituksesta 139 Hyväksyn Sovituksen itselleni*:

Meillä on täällä tehtävä. Me emme tulleet vahvistaaksemme sitä hulluutta, johon me kerran uskoimme. Älkäämme unohtako sitä päämäärää, jonka olemme hyväksyneet. Tulimme tänne saamaan enemmän kuin pelkän onnemme.  Se, minkä hyväksymme  itsemme olemukseksi, julistaa, mitä jokaisen on meidän lisäksi oltava. Älä petä veljiäsi tai petät itseäsi. Katso heitä rakkaudella, jotta he tulisivat tietämään, että he ovat osa sinua ja sinä osa heitä.

Me emme kadottaneet sitä tietoa, jonka Jumala meille antoi, kun Hän loi meidät kaltaisekseen. Voimme muistaa sen jokaisen puolesta, sillä luomisen suhteen kaikki mielet ovat yhtä. Ja muistissamme on muisto siitä, miten rakkaita veljemme ovat meille totuudessa, miten paljon jokainen mieli on osa meitä, miten uskollisia he todella ovat meille olleet ja miten he kaikki kuuluvat Isämme Rakkauteen. [OT-H-139]

  Mutta meidän täytyy muistaa, että Jumala loi Pojan. Eikä Poika luonut itseään.* 


"Ihmeiden Oppikurssi tekee hyvin selväksi - ja tämä on hyvin tärkeää - että vaikka me Kristuksena luomme Jumalan lailla, (olemme siis kanssaluojia*), me emme luoneet Jumalaa. Me emme ole Jumala. Me olemme Jumalan laajentumia, Jumalan Poikia, mutta me emme ole Alkulähde. On olemassa vain yksi Alkulähde ja se on Jumala." (JIO 2 s. 44)




16


Mitä anteeksianto huomaa?

Anteeksianto huomaa, että sitä, mitä luulit veljesi sinulle tehneen, ei ole tapahtunut. Se ei anna syntejä anteeksi, eikä tee niitä todellisiksi. Se näkee, että syntiä ei ollut. Ja näin nähtynä kaikki syntisi on anteeksiannettu. Mitä muuta synti voisi olla kuin Jumalan Poikaa koskeva valheellinen ajatus. Anteeksianto yksinkertaisesti näkee sen valheellisuuden ja sen vuoksi luopuu siitä. Siten se vapauttaa tilaa Jumalan Tahdolle.

[OT II 1 1 s.440]





17


Anteeksianto itselle.

Gary:

... Nyt kun puhumme anteeksiantamisen oppiläksyistä, miten voimme antaa anteeksi itsellemme? Sain kyllä teiltä siihen sopivan ajatteluprosessin jo aiemmin, mutta ihmiset kysyvät minulta tätä koko ajan.

Arten:

... Älä sano olevasi pahoillasi, (...) korjaa asia mielessäsi. Sinun ei tarvitse sanoa asioita ääneen. Ajatuksesi ovat vielä sanojasikin voimakkaampia, koska ajatus tulee aina ensin, vaikka sitä ei ilmaisisikaan sanoin. Ajattele siis seuraavasti mielessäsi, sillä näin Pyhä Henki oikaisee sinut:

Minä olen viaton eikä mitään ole tapahtunut.

Pyhä Henki tietää, Mikä minä olen.

Herään jumalassa.

Kun ajattelet tällä tavoin, Pyhä Henki ei voi muuta kuin parantaa mielesi.

[REOUK, s. 169]


Anteeksianto itselle:

(voi vahvistaa katsomalla peiliin)

Olen kuolematon Henki.

Kehoni on vain kuvajainen,

eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa

mikä minä olen.

[KT s.101)

Itse käytän myös näiden yhdistelmää johon lisään Työkirjan harjoituksen 201: 

En ole keho. Olen vapaa, koska olen yhä sellainen miksi Jumala minut loi. Olen viaton, ikuinen, kuolematon henki. Kehoni on vain kuvajainen, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa mikä minä olen. Mitään ei ole tapahtunut. Pyhä Henki tietää mikä minä olen. Kaikki on anteeksi annettu ja vapautettu. Herään Jumalassa.

Näitähän voi itse soveltaa loputtomasti, aivan kuten koko Työkirjakin on yksinkertaisen Totuuden eri muunnelmia.*





Kaunojen kantaminen ja mihin se on johtanut (Mtk.)

Älä jää syyttämään itseäsi tai toista siitä mitä tapahtui hetki sitten, eilen, viime kuussa tai kymmenen vuotta sitten; Anna anteeksi kaikki se mitä ei tehty ja mitä ei sanottu, koska mitään ei ole tapahtunut. Ja kun annat anteeksi kaikille muille, muista että kaikki muut ovat myös sinä, koska on olemassa vain Yksi. Anteeksianto palaa aina takaisin sinuun.

Tähän sopii myös hyvin Työkirjan harjoitus Kantamani kaunat kätkevät minussa olevan maailman valkeuden (H 69, TK s. 122 ), jota voi soveltaa vaikka joka päivä, jos huomaa kantavansa kaunaa mitään tai ketään kohtaan:

"Jos pidän kiinni tästä kaunasta, maailman valkeus pysyy minulta piilossa."


Käytän myös aina edellisen harjoituksen Rakkaus ei kanna kaunaa (H 68, TK s. 120) sovellusta kun huomaan arvostelevani (joka on mielestäni vain yksi kaunan muoto) jotain ihmistä menneestä, nykyhetkessä ja joka on läsnä tai ei, jotain ihmistä tv:ssä, radiossa...:

Rakkaus ei kanna kaunaa. Haluan nähdä sinut ystävänäni, jotta muistaisin että olet osa minua ja tulisin tuntemaan itseni. (H 68, TK s. 120)


Ja lyhyemmin:


Rakkaus ei kanna kaunaa. Älä anna minun pettää itseäni. (H 68, TK s. 120)


Myös samaisessa harjoituksessa on eräs merkittävä huomio*:

Kun et ole yhteydessä sen Itsesi kanssa, joka jatkuvasti on tietoinen siitä, että Se on Luojansa kaltainen, Se näyttää nukkuvan, kun taas se osa mieltäsi, joka unessaan kutoo harhoja, näyttää olevan valveilla. Voisiko kaikki tämä johtua siitä, että muistelet kantamiasi kaunoja? Kyllä voi! [H 68, TK s. 120 ]




19


Anteeksianto toiselle:

(mielessäsi*)


Sinä olet ikuinen Henki.

Kokonainen ja viaton.

Kaikki on anteeksi annettu ja vapautettu.

[KT s.104]





20


Oikea valinta


Oikaisu on aina samanlainen. Ennen kuin päätät tehdä jotain, kysy minulta onko sinun valintasi sopusoinnussa minun valintani kanssa. [T 2 VI 4]


Pyhä Henki näkee ja tietää kaiken. Se tietää sen, että sinä olet Yksi, Ikuinen ja Viaton Henki. Samalla se näkee myös maailman jossa olet kehossa, se näkee illuusion joka maailma ja kehot ovat, mutta se ei usko siihen eikä sen todellisuuteen. Se näkee oikein.

Aina kun valitset Pyhän Hengen egon sijaan, valitset oikean näkökyvyn ja näet että kaikki näkemäsi ihmiset ovat kaikkea eli yhtä ikuista Henkeä ja kaikki kehot ja koko maailma ja sen fyysiset ilmentymät on ei-mitään. Mtk.


Arten:

Ainoa todellinen voima, joka sinulla täällä on, on mahtisi valita egon ja Pyhän hengen välillä. Jos sen seurauksena satut vaihtamaan ajan ulottuvuuksia, koska Pyhä Henki luhistaa ajan puolestasi, ja jos sovitussa käsikirjoituksessa tapahtuukin silloin muutoksia, se on vain lisäetu.

[KT s.108]


Yksikään asia tässä maailmassa ei ole totta. On täysin merkityksetöntä missä muodossa se ilmenee. Se ei todista mistään muusta kuin itseäsi koskevista harhakuvista. Älkäämme tänään pettäkö itseämme. Me olemme Jumalan Poikia - Meissä ei ole pelkoa, sillä me kukin olemme osa Rakkautta Itseään. [OT H 240 1:3-8]


On olemassa vain kaksi opettajaa, jotka osoittavat eri suuntiin. Ja sinä kuljet sitä tietä pitkin, jolle valitsemasi opettaja sinut johdattaa. Sinulla on vain kaksi suuntaa valittavanasi, niin kauan kuin aikaa riittää ja valinnalla on merkitystä. Sillä koskaan ei valmisteta muuta tietä kuin se, joka johtaa Taivaaseen. Sinä valitset, kuljetko Taivasta kohti vai siitä poispäin ei-mihinkään. Mitään muuta valittavaa ei ole. [T 26 V 1:7-11]




21


Perustavaa laatua oleva väittämä


Pursah:

Perustavaa laatua oleva väittämä on sellainen Kurssissa esiintyvä ajatus, joka määrittelee selkeästi, mitä Kurssissa opetetaan ja joka kiteyttää hyvin sen, mitä koko Kurssissa sanotaan.

Ellei maailmaa ole olemassa, ei myöskään ole mitään anteeksiannettavaa, ja tämän ymmärtäminen kaikkien tilanteiden, tapahtumien ja ihmisten suhteen on edistyksellistä anteeksiantoa, sillä nyt et anna anteeksi muille jotain, mitä he ovat todella tehneet, vaan ymmärrät, ettei kukaan ole todella tehnyt yhtään mitään. Oikeastaan annat siis itsellesi anteeksi sen, että uneksit muista ihmisistä (että uneksit kaiken sinulle tapahtuvan; voit antaa anteeksi itsellesi että uneksit koko maailman*). Tämän asian ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää. Ilman sitä harjoitat vain vanhanaikaista anteeksiantoa, mikä puolestaan ei tee egoa tekemättömäksi.

[KT s.127]


Perustavaa laatua oleva ajatus


Arten:

Esimerkiksi se, että viha ei ole milloinkaan oikeutettua [T 30 VI 1]. Jos kerran olet itse keksinyt kaiken, kelle oikein voisit olla vihainen? Ja tähän liittyen perustavaa laatua oleva ajatus voisi olla: "Pelastuksen salaisuus ei ole muussa kuin tässä: että sinä aiheutat tämän kaiken itsellesi." [T 27 VIII 10]

Ja myös: "Näkemäsi maailma on maailmaa koskeva harha. Jumala ei sitä luonut, sillä hänen luomansa täytyy olla yhtä ikuista kuin Hän itsekin." [KS 4 1] Ja tähän ajatukseen sopii täydellisesti: "Kaikki mikä on totta, on ikuista - se ei voi muuttua eikä sitä voida muuttaa. Henki on sen vuoksi muuttumaton, koska se on jo täydellinen, mutta mieli voi päättää, mitä se valitsee palvelevansa. Ainoa sen valinnalle asetettu rajoitus on, että se ei voi palvella kahta herraa." [T 1 V 5]

(Kun käännät selkäsi Jumalalle, valitset egon. Kun käännät selän egolle, valitset Pyhän Hengen ja totuuden eli Jumalan. Selän kääntö Jumalalle; Jumalasta eroamisen ajatus jossa ensimmäinen Mielen jakaantuminen näennäisesti tapahtui, josta seurasi toinen ja kolmas jakautuminen, joka synnytti aineen, energian ja koko maailmankaikkeuden ja ajan. Jokaisessa jakaantumisessa mieli unohti edellisen olomuotonsa. Lopulta kehossa näennäisesti asuvalle mielelle Pyhä Henki, Jumala ja Taivas on vain muisto. Täällä ajan kehoissa meillä on vain tämä valinta jatkuvasti tehtävänämme: valita miten tulkitsemme kehot ja asiat ja tilanteet - egon vai Pyhän Hengen kautta. Kun valitsemme egon, valitsemme uskon egon ajatusmalliin erillisyyksistä ja uskon kehoon, ja puolustamme ja suojaamme sitä kaikin mahdollisin tavoin ja hyökkäämme jos sitä uhataan (jokainen anteeksiantamaton ajatus toisesta on hyökkäys, virhe joka vaatii oikaisua) tai kohdistamme vihaa itseinhossa omaa kehoa kohtaan, tai kun valitsemme Pyhän Hengen ja näemme että kaikki kehot ovat harhaa, eikä Jumalan ikuinen viaton Poika tarvitse puolustamista joltain, jota ei ole olemassa ja että jokainen kohtaamasi elävä olento on ikuinen viaton Henki ja osa sinua ja lopulta sinä Itse. "Katso, Jumalan Poika on meissä yksi." [OT-II-9-5:6] 

Kun olemme kiivenneet valaistumisen tikapuut loppuun ja heittäneet ne pois ja olemme valmiita astumaan Taivaaseen teemme tämän valinnan vielä kerran, eli olemme "viimeisellä tuomiolla". Todellisuudessa valintamme joka tulee olemaan Taivas (koska muuta ei ole) ja käännämme selän maailmalle joka oli uni, uni katoaa koska viimeinenkin rahtunen uskostamme uneen loppuu. Mtk* sekä MK luku 4, Olemassaolon salaisuudet. Tästä lisää myös muistion muissa osissa.)

sekä: "Anteeksianto huomaa, että sitä, mitä luulit veljesi sinulle tehneen, ei ole tapahtunut. Se ei anna syntejä anteeksi eikä tee niitä todellisiksi. Se näkee, että syntiä ei ollut. Ja näin nähtynä kaikki syntisi on anteeksiannettu:" [OT II 1 1]

Ja voisin lisätä tähän, että ainoastaan tällä tavoin nähtynä kaikki syntisi on anteeksiannettu. Jos maailma on todellinen, silloin synti ja syyllisyyskin ovat todellisia, mikä merkitsee, että sinä olet syyllinen, tai näin ainakin tiedostamaton mielesi asian tulkitsee. Ymmärrätkö? Jos veljesi ovat viattomia, koska he eivät ole tehneet todellisuudessa mitään, silloin sinäkin olet viaton, koska et ole todellisuudessa tehnyt mitään (koska sinä ja veljesi ja siskosi olette yksi ja sama*). Tällainen on siis perustavaa laatua oleva ajatus. Siitä ei pääse yli eikä ympäri ja kun omaksut sen osaksi omaa ajattelutapaasi, tulet eheäksi.

Gary: Mikä merkitys anteeksiannolla silloin on?

Pursah: J tietää vastauksen kysymykseesi, veliseni: "Ihme ei tee mitään. Se pelkästään tekee tekemättömäksi." [T 28 I 1] ja kun ego on tehty tekemättömäksi, jäljelle jää vain totuus.

[KT s.127, 128]




22

Kaikki on keksittyä!


Tässä pieni elämänohje Artenilta jonka voi soveltaa ihan mihin tahansa. Tässä hän ohjeistaa Garyä heidän kirjansa kirjoittamisesta*: 

Gary: Ihmiset eivät kyllä taida uskoa, että te ilmestyitte eteeni tuolla tavoin. (tyhjästä*)

Arten: Jotkut uskovat, jotkut ei, mutta mitäpä sanot tästä? MInulla on sinulle ehdotus joka pitää sinut työn touhussa ja vieläpä hyvin rauhallisena. Entäpä jos et edes yritä vakuuttaa ketään tai saada yhtään ketään uskomaan mitään? Ryhdy vain kirjoittamaan niin kuin kirjoittaisit tarinaa - niin kuin olisit itse keksinyt kaiken. Kerro sitten ihmisille, että he ovat keksineet sinut. Kaikki on keksittyä. Siinäpä koko jutun juoni. (MK 71)

Tämähän on aivan loistavaa! Me todella olemme keksineet kaiken. Kaikki mitä minulle tapahtuu, olen itse keksinyt ja nyt katselen omaa kirjoittamaani näytelmää ja siihen kirjoittamiani hahmoja kuin elokuvassa jota katselen, olen vain unohtanut tämän kaiken (kts. Ego-osio, neljästi jakaantunut mieli). Ja niin on tehnyt jokainen jotka katselevat omia elokuviaan, ja se kaikki on samaa elokuvaa vain eri näkökulmista. Minun ei tarvitse vakuuttaa ketään eikä kertoa kenellekään mitään, voin tehdä sitä mitä teen ja harjoittaa mielessäni anteeksiantoa ja olla rauhallinen ja iloinen että kuljen kohti todellista Kotiani joka on täydellinen Ykseys Jumalassa ajan ja paikan tuolla puolen ja jossa jo olen ja jota en koskaan ole jättänytkään!* 




"Taivas on päätös, joka minun on tehtävä. Teen sen nyt. Enkä muuta mieltäni, sillä se on ainoa asia mitä todella haluan." [OT H 138] 




Luo kotisivut ilmaiseksi!