KAAVIOT II

Neljästi jakaantunut mieli.

https://www.acfip.org/Metaphysics%20of%20Forgiveness.png ⇨ sivustolta Australian Center for Inner Peace, 

kaavioindeksi https://www.acfip.org/sumchart.html ⇨



Viereinen kaavio esittää jakaantunutta mieltä. Tämän koko härdellin jota maailmaksi, universumiksi, aika- ja tila-avaruudeksi, evoluutioksi, alkuräjähdykseksi kutsutaan, synty ja syy on tässä. Kurssi puhuu siitä miten ikuisuuteen mateli pieni hullu idea, jolle Jumalan Poika unohti nauraa. Se puhuu myös siitä miten osa Pojan mieltä näytti nukahtavan kun se ajatteli ajatuksen jumala-erosta, ajatus että jokin osa ykseyttä voisi olla erillään siitä. Tämä synnytti tietoisuuden.  Ken Wapnick puhuu kolmiosaisesta mielestä. Yksi osa on ego, toinen Pyhä Henki, meidän muistomme Jumalasta, Jumalan puolesta puhuva Ääni ja kolmas se meidän "minä" joka tekee valinnat joko egon hyväksi (kuten 99,9% ihmisistä tällä hetkellä tekee eli uskoo maailman todellisuuteen ja sen ja ihmisten eli kehojen olemassaoloon ja yksilöllisyyteen) tai Pyhän Hengen hyväksi joka ei näe eikä tunnusta erillisyyksiä eikä yksilöllisyyttä jotka ovat harhaa vaan näkee kaiken samana ja yhtenä; kaikki ihmiset - ja olennot - ovat mielessä yhtä ja ikuisuudessa yhtä Jumalan, Ykseyden kanssa joka on muuttumaton.

Me voimme valita näistä kahdesta täysin vastakkaisista ajattelumallista ja se on ainoa valinnan voima joka meillä täällä ajan maailmoissa todellisuudessa on. Kun valitsemme egon ajatusmallin, joka perustuu vihaan, syyllisyyteen ja pelkoon (mikä kaikilta osin on alitajuista eli tiedostamatonta ja jonka alkulähde on jumalero ajatuksesta), me tuomitsemme ja arvostelemme sitä mitä näemme maailmassa eli kaiken joka hyväksi tai pahaksi mikä pitää meidät  täällä harhojen maailmassa. Tai voimme valita Kurssin eli Pyhän Hengen/J:n ajatusmallin ja nähdä harhojen taakse ja ohi ja tunnistaa ja tunnustaa että me kaikki olemme yhtä ikuista henkeä ja että itse olemme tehneet maailman ja kaikki siinä olevat kehot jotta voisimme projisoida kieltämämme ja tukahdutetun syyllisyytemme/pelkomme mielemme "ulkopuolelle" "maailmaan". Tämä näkemyksen ja havaintojen täyskäännös vapauttaa mielessämme olevan syyllisyyden vähitellen ja lopulta olemme siitä vapaat ja voimme jälleen muistaa todellisen olotilamme Ykseydessä.

Kaikki mitä näemme ja siis aistimme havaintojemme kautta tässä maailmassa, ei ole olemassa, vaan se kaikki on mielessämme (on vain yksi mieli, joka sisältää kaikki mielet) olevaa harhakuvaa. Eli kaikki mitä maailmankaikkeus pitää sisällään on vertauskuvaa eroamisen ajatuksesta ja siksi kaikki on vastakohtaa Taivaalle, missä mikään ei ole erillistä vaan täydellisen yhtä, muuttumatonta ja ikuista. Kts. Kenneth Wapnickin vastaus kysymykseen, MIkä on Kurssin näkemys ajasta?, täältä⇨.



Luo kotisivut ilmaiseksi!