IHMEET JA AIKA

Mitä ovat nämä ihmeet, mistä Kurssi puhuu?

Koko Kurssi alkaa 50:llä lyhyellä ihmeiden periaatteella. Tässäkin suhteessa Kurssi on tinkimätön siinä, miten heti alkajaisiksi mennään asioiden ytimeen. Kun kyseessä on niinkin massiivinen teos kuin Kurssi, on tietysti järkevää mennä suoraan asiaan. Tosin Kurssia tuntematon opiskelija saattaa hämmentyä tästä, kuten kävi myös Garylle, kun hän alkoi lukea Kurssia ensimmäistä kertaa. Seuraavassa Pursah kertoo meille, miksi Kurssi on sellainen kuin se on, ja meille välillä niin vaikea ymmärtää.*

Pursah: ...Kerropas minulle, mikä oli ensivaikutelmasi, kun otit ensimmäisen kerran Kurssin käteesi siellä new age-kirjakaupassa Auburnissa ja luit sitä hieman?

Gary: Ajattelin, että "mitä helvettiä tämä on?" Tarkoitan, että yhtä hyvin se olisi voinut olla jotakin vierasta kieltä. (...)

Pursah: Entä miksi ajattelet, että Kurssia on niin vaikeaa ymmärtää?

Gary: Tarkoitatko sen lisäksi, että siinä on puolisenmiljoonaa sanaa, jotka ovat freudilais-raamatullisia silosäkeen muodossa olevaa kieltä, ja että sen opetukset ovat niin rajuja ja rankkoja, että ihmiset saavat niistä fyysisiä oireita? (...)

Pursah: Sitä on vaikea ymmärtää siksi, että se esittelee asiat holografisesti. Se ei esittele niitä lineaarisesti. Koko Kurssi alkaa kaikkein vaikeimmista periaatteista. Katso nyt vaikka kohtaa yksi Ihmeiden periaatteet- osiossa (luku 1, periaate 1). Siinä sanotaan: "Ihmeissä ei ole vaikeusasteita." Eihän sitä voi kukaan mitenkään kerran luettuaan ymmärtää. Eihän lukija ensinnäkään vielä edes tiedä, mikä ihme on. J nimitti kirjan Ihmeiden Oppikurssiksi sen takia, että hän halusi määritellä uudelleen sanan ihme. Sen sijaan että ihmeen ajateltaisiin olevan jotakin, joka tapahtuu valkokankaalla, jota te kutsutte maailmaksi - joka siis on vain seuraus, kuten vaikkapa palava pensas - hän halusi ihmisten alkavan ajatella, että ihme on jotakin, joka tapahtuu mielessä eli syyn tasolla. Ihme voi kyllä ilmetä tai olla ilmenemättä vertauskuvana valkokankaalla (esimerkiksi kehollisena äkillisenä parantumisena*), mutta todellinen ihme tapahtuu silloin, kun muutat mielesi ja harjoitat anteeksiantoa yhdessä Pyhän Hengen kanssa sen sijaan, että ajattelisit egon tavoin. Kenties joku alkaa kertauksen kautta vähitellen päästä jyvälle siitä, mistä Kurssissa todella puhutaan, mutta kuten tiedät, se on harvinaista. Meidän tarkoituksenamme on siksi antaa kirjojesi kautta sinulle ja muille lineaarinen esitys Kurssista. Me tavaamme sen sinulle ja viemme sinut siihen pisteeseen, jossa voit lukea sitä itse uudelleen niin, että saat siitä tolkkua.

Gary: ...Omaan elämään ei voi soveltaa mitään sellaista, mitä ei ymmärrä. (...) Pelkästään tämä on kaiken sen sonnan arvoista, jonka olen joutunut kestämään.

Arten: Se, mitä sinä tai joku muu joutuu kestämään, on arvokasta vain, jos sille antaa anteeksi. Muista aina, mitä varten kaikki on.

[REOUK, s. 181-183]

No, tietenkin anteeksiantoa varten kaikki on. Pyhän Hengen pelastussuunnitelma, tai Pyhän Hengen käsikirjoitus, on se, että kaikkea minkä ego on keksinyt - erillisyyden, vastakohdat ja kehot ja kaikki ne vastoinkäymiset mitä kohtaamme elämässä, voidaan - ja lopulta tulee - käyttää siihen ainoaan päämäärään päästäksemme, eli paluuseen Jumalan kotiin, meidän Itsemme todellisuuteen, eli maailman unesta heräämiseen. Siksi pelastussuunnitelma on niin nerokas. Se käyttää hyväkseen kaiken sen mitä ego on keksinyt päämme menoksi, kääntämällä kaikki mihin olemme uskoneet muista, maailmasta ja itsestämme ja mitä havaitsemme fyysisillä silmillämme tai muilla aisteillamme täysin päälaelleen. Se miten ennen ajattelimme että maailma on ulkopuolellamme, ja että me emme sitä tehneet ja että maailma tekee meille kaikkea kenkkua ja "väärää" ja uhkaa meitä joka hetki jossain kulman takana, ja että olemme erillisiä tärkeitä yksilöitä tärkeine erillisine identiteetteinemme, kääntyy Pyhän Hengen ajatusmallissa päinvastaiseksi; maailma ei ole ulkopuolellamme vaan sisäpuolella meidän mielessämme, ja se ON meidän luomus jonka olemme itse tehneet, joten me olemme syy emmekä seuraus, ja koska me olemme syy, me emme ole sen uhreja. Me olemme luoneet unen - joka on maailmankaikkeus ja kaikki sen näennäisesti erilliset kehot- ja siitä herääminen todellisuuteen ja todelliseen Itseemme on meidän itsemme tehtävä täällä ajassa. Kukaan muu ei voi sitä tehdä puolestamme. Me itse valitsimme tänne tulomme valitsemalla egon erillisyyden Pyhän Hengen ykseyden sijaan silloin kun ajatus Jumalasta eroamisesta tuli mieleemme - mikä siis synnytti fyysisen maailmankaikkeuden eri tasot sekä ajan eri tasot. Aika on olemassa vain unesta heräämistä varten. Mitään muuta tarkoitusta ajalle ei ole.

Mutta yksinkertaisesti, Kurssin oppilas/Jumalan Opettaja (sen jälkeen kun Kurssi on suoritettu) tekee oikeaa/edistyksellistä/kvantti-anteeksiantoa soveltaen kaikkea oppimaansa kaikkeen mitä elämässään kohtaa Pyhän Hengen, Sisäisen Oppaan opastamana. Tämä - oikea anteeksianto - saa aikaan ihmeen, joka on Pyhän Hengen heiniä ja tapahtuu aina sillä mielen tasolla joka on meille tiedostamaton. Ihme parantaa sitä mielen osaa joka on unessa ja "sairastunut" harhojen näkemiseen. Tämä on egon ajatusmallin (jonka me kaikki olemme hyväksyneet tullessamme tänne) tekemättömäksi tekemistä. Tämä mielen parantuminen, joka siis tapahtuu Pyhän Hengen toimesta kun annamme siihen Hänelle luvan antamalla anteeksi oikein sen, mitä meille milloinkin näyttää tapahtuvan - eli annamme anteeksi sen mitä EI ole tapahtunut, johtaa heräämisen prosessiin, missä alamme tiedostaa myös maailman unenomaisen luonteen ja sen, että se ei ole todellinen kotimme; tässä prosessissa mielemme alkaa avautua totuudelle ja todelliselle Identiteetillemme, joka on Jumalan ykseydessä oleva ikuinen ja muuttumaton henki. Tässä prosessissa meidän ja Jumalan välillä Pyhä Henki toimii välittäjänä. Kurssi myös kutsuu Pyhää Henkeä kommunikaatiolinkiksi. Todellisuudessa Pyhä Henki, eli Kristuksen Mieli on meidän korkeampi ajan ja tilan ulkopuolella oleva Itsemme.*

Ihme hävittää aikaa

[T 1 II 6]

Ihme vähentää ajan tarpeen pienimpään mahdolliseen. Pituus- eli vaakasuoralla tasolla Poikakunnan jäsenten samanarvoisuuden tiedostaminen näyttää vaativan melkein loputtomasti aikaa. Mutta ihme saa aikaan äkillisen muutoksen vaakasuorasta havaintomaailmasta pystysuoraan havaintomaailmaan. Tämä tuo mukanaan ajanjakson, jossa sekä antaja että saaja etenevät ajassa nopeammin kuin he muuten olisivat edenneet. Ihmeellä on siten ainutlaatuinen kyky hävittää aikaa, jopa siinä määrin, että se tekee ylittämänsä ajanjakson tarpeettomaksi. Ihmeen tekemiseen tarvittavan ajan ja ihmeen kattaman ajan välillä ei ole mitään yhteyttä.

Ihme korvaa oppimisen, johon olisi saattanut kulua tuhansia vuosia. Se tapahtuu antajan ja saajan välisen täydellisen samanarvoisuuden tunnistamisen kautta. Ihme lyhentää aikaa luhistamalla sitä ja poistamalla siten tiettyjä jaksoja sen sisältä. Sen ihme kuitenkin tekee laajemman ajanjakson puitteissa.

Ihmeen tekemiseen (oikean anteeksianto meidän taholta; Ihmeet itse kuuluvat vain Pyhän Hengen toimipiiriin.) voi kulua aikaa 10 sekuntia ja se voi kattaa aikaa muutaman tunnin tai 10 tuhatta vuotta, useissa eri elämissä, ja useissa eri ajan ulottuvuuksissa! Onko siis epäselvää miksi sitä kutsutaan ihmeeksi!*

Oikaiseva ihme

Ihmeille altis anteeksianto on pelkästään oikaisevaa. Siihen ei kuulu minkäänlaisia arvostelun piirteitä. Ilmaisu "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät" ei arvio millään tavalla sitä, mitä he tekevät. Se on vetoomus Jumalalle, että Hän parantaisi heidän mielensä. Virheen seurauksiin ei viitata mitenkään. Niillä ei ole merkitystä.

[T 2 V a 16]

Virhe, on ajatus nähdä toinen ihminen jonain muuna kuin täydellisenä henkenä joka on ikuisesti viaton; näkemäsi muoto on vain vertauskuvaa erkaantumisesta, sinun oma projisointisi eli kun katsot toisia ihmisiä näet mielesi keksimän kuvajaisen, unihahmon; todellisuudessa näet siis vain itsesi. Seurauksilla ei ole merkitystä koska kaikki mitä unihahmot tekevät, ei ole todellista; miten harhakuvat voisivat tehdä tai saada aikaan mitään muuta kuin lisää harhakuvia? Tosin esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuneen ihmisen on vaikea nähdä asia näin, kuten Jeesus sen näki silloinkin kun häntä ristille lyötiin. Kurssi on tässä kuitenkin tinkimätön: minkäänlainen hyökkäys ei ole oikeutettua. Ja koska jokainen koskaan tehty hyökkäys kohdistuu aina itseen - koska ketään muuta ei ole - se on myös täysin järjetöntä.

Tätä ajatusta vasten, jos se käsitetään kattamaan kaikki havaintojen maailmassa oleva, kaikki nähty ja koettu kärsimys ja sairaudet menettää täysin merkityksensä. Samalla myös kaikki maallinen "hyvä", rikkaudet, terveys, kauneus, menestys jne. menettää merkityksensä. Yhtä vähän kun sinun tulee välittää siitä tienasiko, tai voittiko, tai perikö joku miljardeja, voit välittää yhtä vähän siitä kuinka monta hukkui tsunamissa tai kuoli sodan pommituksissa tai kuoli nälkään kehitysmaassa. Tähän ihmiset, jotka tekevät unen harhasta todellista, kehoista totta, sanoisivat että kuinka joku voi olla niin välinpitämätön tai täysin sydämetön. Sepä se. Totuus on kuitenkin se, että mitään todellista ei voi vahingoittaa ja mikään epätodellinen ei ole olemassa. Jos maailma ei ole olemassa, ei ole mitään järkeä surra siinä näkyviä "kärsimyksiä". Ego yrittää peittää unen valheellisuuden saamalla sinut uskomaan kehoihin ja mikäpä olisi paras tapa kuin erilaiset kärsimykset mitä kehoille näyttää tapahtuvan ympäri maailman erilaisissa katastrofeissa ja sodissa.

Mikään tästä ei tietenkään tarkoita että me emme voisi tuntea myötätuntoa kurjuudessa eläviä ihmisiä kohtaan. Kukapa olisi ollut myötätuntoisempi ihminen kuin Jeesus ja hän silti näki oikein, että mikään mistään kärsimyksestä ei ollut muuta kuin mielessä oleva väärämielisyys, jonka saattoi oikaista. Tämä oikaisu tapahtuu oikeassa anteeksiannossa ja joskus se myös näkyy seurauksen tasolla ja tapahtuu esim. ns. ihmeparantumista kehossa. Mutta se ei myöskään tarkoita että siitä - sairaudesta ja kivusta ja kärsimyksestä - pitäisi tehdä todellista. Tietenkin tästä tulee vaikeampaa jos itse sattuu olemaan sairas tai vakavasti sairas tai kärsivänsä jatkuvista kivuista. Täytyy kuitenkin muistaa että egon käsikirjoitus on jo kirjoitettu - jokainen sairaus ja jokainen terveys on jo kirjoitettu silloin kun näennäisesti ilmestyimme tänne. Kaikki sairaus on mielessä, keho ei ole muuta kuin kone joka tottelee sitä mitä mieli käskee sen tehdä. Kun olet kipeä, sinä uneksit että kehosi tuntee kipua. Tätä on vaikea uskoa silloin kun on todella sairas. Tämä on varmasti aihe joka jakaa mielipiteitä monessa mielessä. Tästä myös myöhemmissä muistioissa lisää sekä myös omassa osiossaan jotka ovat valikossa muistioiden jälkeen "Parantumisesta" .

Tämän ymmärtäminen ei myöskään tarkoita, että Kurssin opiskelijan/opettajan tulisi vähätellä ihmisten tuntemaa ja kokemaa surua kun he kohtaavat kuolemaa tai sairautta omassa lähipiirissä tai tuntevat empatiaa jonkin onnettomuuden uhreja kohtaan. Kurssin opiskelijan/opettajan ei ole tarkoitus kiinnittää huomiota "toisten" "virheisiin" tai olla oikaisija sille, miten kunkin ihmisen tulisi kokea maailmaa ja omia kokemuksiaan. Jokaisella on oma polkunsa ja niin sen täytyykin olla. Ja jokainen päätyy ajallaan samaan päämäärään, oli se polku sitten vaikka kuinka erilainen sen polun kanssa jonka Kurssin opiskelija on valinnut. Kuten Arten sanoo kirjassa MK (tai KT) "antaa ihmisten surra surunsa ja kokea omat kokemuksensa".

Mtk.

Kenneth Wapnickin Käsitteistä kohdasta Ihme

K. Wapnickin Käsitteet (Glossary) löytyy myös omasta osiostaan muistioiden jälkeen, tai alkuperäisenä täältä⇨ :

ihme

mielenmuutos, joka muuttaa käsityksemme egon synnin, syyllisyyden ja pelon maailmasta, Pyhän Hengen anteeksiantamuksen maailmaan; kääntää projisoinnin palauttamalla mieleen sen syytä ilmaisevan tehtävän, jolloin voimme valita uudelleen; muuntaa tämän maailman lakeja heijastaen Jumalan lakeja; saavutetaan liittymällä Pyhään Henkeen tai Jeesukseen mistä tulee keino parantaa omaa ja muiden mieltä. (eli yhtä ja samaa mieltä joka vain näennäisesti on jakaantunut*) (Huom: ei pidä sekoittaa perinteiseen käsitykseen ihmeistä missä muutoksia tapahtuu ulkoisissa olosuhteissa ja ilmiömaailmassa.)

K. Wapnick 5:stä ihmeiden periaatteesta, "Ihmeet ovat tottumuksia, ja niiden pitäisi tapahtua itsestään. Niiden ei pitäisi olla tietoisesti valvottuja. Tietoisesti valikoidut ihmeet voivat ohjautua väärin."

Ainoa todellinen energia tässä maailmassa on Pyhä Henki. Kaikki muu tässä maailmassa on valheellista energiaa, joka on tosiasiassa egosta, kehosta. "Maailman parantava energia" on anteeksianto, joka tulee Pyhästä Hengestä mielemme sisällä. Kaikilla muilla energian muodoilla voi olla merkitystä, olemassaoloa ja todellisuutta kehon maailmassa, mutta tämä kehon maailma on luonnostaan harhaa. Kurssi ei puhu tässä mielessä parantamisesta. Se puhuu vain liittymisestä Pyhän Hengen kanssa mielessäsi jakamalla Hänen käsityksensä ja liittymällä siten yhteen muiden ihmisten kanssa. Jälleen kerran, emme ole niitä, jotka valitsevat, mitä meidän pitäisi tehdä tai mitä meidän ei pitäisi tehdä. Pyhä Henki on se, joka valitsee ihmeen ilmaisun meille. Sitten Hän tekee tuon ihmeen meidän kauttamme. Myöhemmin teksti vahvistaa tätä asiaa ja sanoo, että meidän yksi huolenaiheemme on tuoda egomme Pyhän Hengen luo; anteeksiannon jatkaminen ei ole meidän vastuullamme (teksti, s. 449; T-22.VI.9: 2-5). Tässä me kompastumme. Me yritämme laajentaa itse ihmettä, joka näyttäytyy vain rakastavalta tai pyhältä. Me siis hyvin hienovaraisesti, annamme egon ylimielisyyden ottaa itselleen Jumalan roolin. Meidän velvollisuutemme on yksinkertaisesti pyytää apua nähdäksemme jotain sellaisena kuin Jeesus näkee sen egon sijasta. Se on ainoa vastuumme. Sitä ihme on. Sitten hän laajentaa tuon ihmeen meidän kauttamme ja kertoo meille yksityiskohtaisesti, mitä meidän pitäisi tehdä tai olla tekemättä.

Ihme, Pyhä Henki ja ego-sipuli

Arten kertoo meille kirjassa KT vertauksen siitä, miten oikea anteeksianto tekee egoa tekemättömäksi ja miten Pyhä Henki käyttää ihmeet, joita anteeksiantomme synnyttävät. Kyseessä on variaatio hindulaisesta kuvaksesta egon tekemättömäksi tekemisestä. Se kertoo hyvin kuvaavasti sen, miten suuri vaikutus oikealla anteeksiannolla on ja miten suuri vaikutus ihmeillä on; se saattaa säästää meiltä jopa tuhansia vuosia ihmiselämämme oppiläksyjä, täysin meidän tiedostamatta että näin tapahtuu.*

Arten: Ajattelepa hindulaista kuvausta egon tekemättömäksi tekemisestä. Se on kuin sipulia kuorisi. Soveltaaksemme tätä vertauskuvaa omiin tarkoituksiimme oletetaan, että annat anteeksi jollekulle Kurssin tarkoittamassa merkityksessä. Se on kuin kuorisit sipulista yhden kerroksen pois, tai tässä tapauksessa egosta. Sinusta ehkä näyttää siltä, ettei mitään tapahtunut. Miksi? Kun kuorit sipulista yhden kerroksen, se näyttää yhä sipulilta. Se näyttää samanlaiselta. Mutta todellisuudessa se ei ole samanlainen, koska siitä on otettu kerros pois.

Oletetaan seuraavaksi, että sinulla olisi vielä sitkeyttäkin. Ehkä koet toisinaan syvää rauhaa, mikä kannustaa sinua jatkamaan. Tai ehkä tapahtuu jotakin sellaista, mikä olisi saanut sinut aiemmin tuntemaan olosi kurjaksi, mutta nyt niin ei käykään. Ymmärrät tämän johtuvan siitä, että olet harjoittanut anteeksiantoa ja että Pyhä Henki parantaa mieltäsi alitajuisella tasolla. Niin päätät jatkaa ja annat anteeksi yhä uudelleen. Tämän seurauksena sipulista irto aa toinen kerros. Se saattaa silti näyttää samanlaiselta, joten kun katselet itseäsi vessan peilistä, näytät ihan samalta kuin ennenkin, mutta todellisuudessa et ole enää sama.

Kenties katselet televisiota ja annat anteeksi jollekin näkemällesi uutiselle. Sipulistasi irtoaa jälleen yksi kerros, mutta ajattelet, ettei mitään tapahdu. Tällä välin Pyhä Henki loistaa anteeksiantosi valoa kaikkialle siihen mieleen, joka projisoi maailmankaikkeutta, ja sen myötä myös kaikkialle koko projektioon. Se leikkaa syyllisyyden ja sen projisoiman karman lävitse lasersäteen tavoin. Se läpäisee kaikki menneet elämäsi, kaikki tulevat elämäsi ja kaikki ajan ulottuvuudet ja kulkee kaikkialle energian ja muodon maailmankaikkeuteen ja jokaiseen rinnakkaiseen maailmankaikkeuteen, joka näyttää olevan olemassa. Tällöin tapahtuu ihmeellisiä asioita! Pyhä Henki luhistaa ajan sillä välin kun sinä vain istut paikoillasi.

Sen ansiosta, että olet harjoittanut anteeksiantoa, sinun ei enää täydy käydä tiettyjä oppiläksyjä läpi. Pyhä Henki pyyhkii tiedostoista osan pois; se hävittää näkyvistä sen osan aikaulottuvuudesta, joka sisältää ne oppiläksyt, jotka sinun olisi tullut kohdata, ellet olisi harjoittanut anteeksiantoa. Ja koska et näe kaikkea sitä, mitä Pyhä Henki näkee, istut vain aloillasi ajatellen: Onpa tylsää. Mitään ei tapahdu. Mutta todellisuudessa tapahtuu jotakin hyvin hämmästyttävää. Sipulistasi on kuoriutunut pois lisää kerroksia ja egosi on kutistumassa.

Jos jatkat sitkeästi anteeksiannon harjoittamista, jossakin vaiheessa tulet sipulin viimeiseen kerrokseen. Kun kuorit pois tuonkin kerroksen, mitään ei jää enää jäljelle. Sipuli on poissa. Ja näin on egonkin laita. Viimeisen anteeksiantamisen oppiläksysi jälkeen ego on kadonnut, se on tehty tekemättömäksi eikä mikään enää häiritse sen kokemista, mikä todella olet. Sinulla ei enää ole mitään syytä syntyä uudelleen. Anteeksiantamisen harjoittaminen opastaa sinua herkeämättä siinä, miten saat syntymän ja kuoleman kierteen päättymään.

[KT, s. 96-98]

Ajan tarkoitus

1980-luvun puolivälissä Ken Wapnick piti kahden päivän luennon kaikista Kurssin 50:stä ihmeiden periaatteista selittäen ne lause lauseelta. Koko luennon englanniksi voi lukea täältä⇨. Osia tästä (ja tulevaisuudessa (siis ajan illuusiossa jossa jokin sellainen kuin 'tulevaisuus' on olemassa) ehkä koko teksti) voi lukea suomennettuna tämän muistioiden jälkeen olevasta omasta osiostaan 'Ihmeiden merkitys'.*

"Ajan tarkoitus on tehdä mahdolliseksi, että opit käyttämään aikaa rakentavasti." [T 1 I 15] Näin sanoin aiemmin: Ajan tarkoitus on opettaa meille, ettei aikaa ole. Se on siis opetusväline ja keino päästä päämäärään, sillä niin Kurssi katsoo kaikkea tässä maailmassa. Mikään maailmassa ei ole itsetarkoituksellista - mikään ei ole todellista itsessään - maailma on vain opetusväline. Mutta älä kiellä maailmaa tai ruumista; sitä kurssi ei opeta. Pikemminkin meidän pitäisi katsoa niitä eri tavalla. Kaikki, mitä tapahtuu, tai järkyttää meitä millään tavalla, on meille tilaisuus oppia. Tämä ei koske vain henkilökohtaisen maailmamme asioita, vaan myös muuta maailmaa suuremmassa mittakaavassa, kuten nälänhätä, holokaustia, ristiinnaulitsemista. Emme kiellä niitä tai niiden esiintymistä harhamaailmassa, mutta muutamme tapaamme katsoa niitä: uhreista ja sortajista kaikkiin ihmisiin - myös itseemme - näemme sen kaiken rakkauden pyyntönä, jota emme usko ansaitsevamme.

Tämä koko maailma on luokkahuone: yksilöllinen elämämme on yksittäisiä oppiläksyjä, joita käymme läpi tässä yliopistossa. Koko tästä elämän polusta tulee siten kuin opetussuunnitelma, joka meidän on opittava, ja henkilökohtaisista kokemuksistamme tulee erityisiä oppiläksyjä, joiden avulla poistamme alitajuista syyllisyytemme, jonka olemme tehneet. Se on maailman tarkoitus, ajan tarkoitus.

"Aika lakkaa, kun siitä ei enää ole hyötyä oppimisen helpottamisessa." [T 1 I 15] Kun olemme täyttäneet aikamme tarkoituksen, kun jokainen viimeinen Jumalan lapsi palaa oikeamieliseksi - sitä Kurssi kutsuu "toiseksi tulemiseksi", joka on Pojan herääminen hänen pahasta unestaan. Tämä avaa tien "viimeiselle tuomiolle", joka on totuuden ja harhakuvien viimeinen erottaminen (kun viimeinenkin harhakuva on luovutettu totuudelle - Pyhälle Hengelle [OK 27 6]*). Silloin koko maailma katoaa, kuten kurssi sanoo, takaisin tyhjyyteen, josta se alunalkaenkin tuli. [KS 4 4: 5]

Tämä on siis se iänikuinen "maailman loppu". No, maailmaahan ei ole, joten ei se voi loppuakaan, mutta illuusio siitä kyllä tulee loppumaan. Ja itse asiassa se on jo loppunut. Tämä on mahtavaa non-dualismia ja varsinkin tässä kohtaa se on ihmisen käsitykselle jatkuvaa paradoksia. Tähän Ken antaa myös vastauksia selittäessään periaatetta 13:*

Aikamatto

"Kurssi opettaa, että kun jumalaero tapahtui, siinä hetkessä, kaikki aika, koko evoluution maailma ilmaantui samaan aikaan. Siinä hetkessä, kun uskoimme eronneemme Jumalasta, valtava ajan matto ilmaantui. Tämä matto muodosti koko evoluution maailman - menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.

Ihmeiden kurssi opettaa myös, että tänä samana hetkenä, joka näytti tapahtuvan, Jumala loi Pyhän Hengen, joka kumosi tämän uskomuksen, joka synnytti tämän maton. Aivan kuin jumalaero tapahtui yhdessä hetkessä, niin siinä samassa hetkessä se korjattiin. Ongelmana on kuitenkin se, että uskomme edelleen, että tämä ajan ja avaruuden maailma, jossa elämme ja joka todella on unta, on todellisuutta. Siksi kurssi puhuu Pyhästä Hengestä äänenä. Hän on Jumalan ääni, joka ulottuu uneen, jotta Hän voi herättää meidät unesta, ja koko evoluution maailma on osa tätä unta.

Kurssin käsitys ajasta (Kenneth Wapnickin vastaus sivustolta Miraclestudies.org kysymykseen 16. Linkki⇨.

Kysymys: Mikä on Kurssin käsitys ajasta?

Vastaus, osa 1: Ihmeiden kurssin näkökulmasta kaikki aika on jo tapahtunut, vaikka "sillä näyttää olevan meille vielä tuntematon tulevaisuus" (W-pl.158.3:7). Kurssin ymmärtämiseksi on elintärkeää saada välähdys ajasta jonka Jeesus (J) esittää. Muuten on erittäin vaikea ymmärtää metafysiikkaa ja sen soveltamista. Kuten hän selvästi sanoo Opettajan Käsikirjassa:

Pelastuksen opetus-oppimissuunnitelman [Sovitussuunnitelman] ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää kurssin esittämä aikakäsitys (M-2.2:1).

Kun hyväksyimme mielessämme uskon (ennen kuin kehoja oli), että voisimme olla omia luojiamme - eli itse-luotuja -, synnytimme sarjan syy-seuraussuhteita. Helpoin tapa ymmärtää tämä on miettiä, että jos meillä olisi ajatus siitä, että voisimme tehdä vastakohdan taivaalle, yksi tämän ajatuksen vaikutuksista olisi aika-avaruudellisen unimaailman ja kaiken siihen liittyvän synty joka manifestoitui tuosta ajatuksestamme; esimerkiksi kaikki lukuisat eri elämiemme käsikirjoitukset.

Toinen näkökulma olisi, että tuon järjettömän ajatuksen vaikutus sai aikaan vihan uni-hologrammin, jonka mallina on aika ja tila. Siksi on tärkeää nähdä, että kun Pojan mieli näytti nukahtavan, se ajatteli ajatuksia, jotka olivat päinvastaisia kuin mitä todellisuus on. Esimerkiksi:

TODELLISUUS ILLUUSIO

Ikuisuus. Aika.

Elämä. Kuolema.

Muuttumattomuus. Muutos.

Täydellisyys. Epätäydellisyys.

Rakkaus. Viha.

Rajattomuus. Rajallisuus.

Henki. Keho.

Muodottomuus. Muoto.

Täten kaikki eroamisen ajatuksen synnyttämät vaikutukset (aika, avaruus, alkuräjähdys, loppu"räjähdys"*) ovat jo tapahtuneet, samoin kuin Pyhän Hengen oikaisu jokaiseen epäajatukseen. Kuten Kurssi sanoo:

"Tämä maailma loppui jo kauan sitten". [T 28 I 1:6] Ja me vain yksinkertaisesti "katselemme uudelleen mielessämme sitä, mitä on jo tapahtunut.", sillä "käsikirjoitus on jo kirjoitettu." [OT 158 4; 5,3]

Näitä kahta "käsikirjoitusta" voidaan verrata kahteen hologrammiin - vihan ja oikaisun hologrammiin jotka alla kaaviossa. Se mielen osa joka valitsee näiden kahden välillä, on päätöksentekijä.

Jumala antoi Oman Opettajansa (Pyhä Henki) korvaamaan sinun tekemäsi opettaja eikä olemaan ristiriidassa sen kanssa. Ja minkä Hän haluaa korvata, on korvattu. Aikaa kesti vain hetken sinun mielessäsi, eikä sillä ollut mitään vaikutusta ikuisuuteen. Ja niin on kaikki aika ohi ja kaikki täsmälleen niin kuin se oli ennen kuin olemattomaan kulkeva tie tehtiin. Tuo ajan pieni sekunti, (Pursah käyttää tästä hetkestä määritelmää "puolikas nanosekunti" kirjassa Maailmankaikkeus katoaa, luku 4, Olemassaolon salaisuudet.*) jonka kuluessa ensimmäinen erehdys tehtiin ja sen mukana kaikki muut erehdykset, piti sisällään myös sen Oikaisun ja kaikkien niiden erehdysten Oikaisun, jotka seurasivat ensimmäistä erehdystä. Ja tuon pienen hetken aikana aika päättyi, sillä muuta se ei koskaan ollut kuin erehdys. Mihin Jumala antoi vastauksen, siihen on vastattu, ja se on ohi. [T 26 V 3]

Kurssin ymmärrys ajasta ja avaruudesta tulee selvitetyksi seuraavasta Tekstin osasta:

Sillä aika ja tila ovat yksi ja sama harha, joka esiintyy eri muodoissa. Jos se on projisoitu mielesi ulottumattomiin, pidät sitä aikana. Mitä lähemmäksi se tulee sitä, missä se on, sitä enemmän ajattelet sitä tilan käsittein. [T 26 VIII 1:3-5]

"Yksi ja sama harha" on usko Jumalasta eroamiseen ja se on se ajatus joka korostaa koko fyysistä universumia, joka näyttää käsittävän miljoonia vuosia ja lähes äärettömän määrän kilometrejä. Mutta koska ajatukset eivät jätä lähdettään [OT 167 3:6-7], tämä nähtävästi valtava universumi on silti vain yhden yksinkertaisen ajatuksen manifestaatio, joka tulee aina pysymään jakaantuneessa mielessä missä se syntyi hulluudessa. Se on oleellinen osa egon strategiaa pitää tämä ajatus koskemattomana - "pieni, hullu ajatus" joka ei oikeasti tapahtunut - projisoimalla se mielestä niin että Poika ei voisi koskaan tehdä sitä tekemättömäksi kääntymällä Pyhän Hengen puoleen joka myös on hänen mielessään. Jos Poika unohtaa että hänellä on mieli eikä siten ole enää yhteydessä mielensä eroamisen päätökseen, ei hän enää koskaan voisi tehdä valintaa mielensä suhteen. Tämä on se egon lopullinen suunnitelman päämäärä oman olemassaolon säilyttämiseksi. Tästä syystä, kun eroamisen ajatus on projisoitu "kauas" Pojan mielestä, se esiintyy ajan ulottuvuutena: menneisyys, oletettu nykyisyys ja tulevaisuus näyttäytyvät heijastuksena, valtavana miljardien vuosien etäisyytenä jonka ego haluaa tuoda mielen päätökseen olla erillään Jumalasta ja Pyhästä Hengestä, Pojan kehollisen kokemuksen väliin. Kun ajatus erosta koetaan yksilön ja toisen henkilön välillä - eli lähempänä hänen kokemustaan itsestään -, sitä kutsutaan tilaksi, fyysiseksi kuiluksi, jonka koemme itsemme ja muiden välillä erityisissä suhteissamme. Toisin sanoen, ego loi ajan (ja siten myös tilan) pitämään syyn (mieli ja sen ajatukset) ja seurauksen (kipumme ja kärsimyksemme) erotettuina. Joten nyt meillä on kokemuksessamme valtava kuilu mielen eroamispäätöksen ja sen välillä, miten koemme tuskaa ja kipua lukuisissa unielämissä. Vain silloin kun syy ja seuraus tuodaan yhteen ja siten tehdään tekemättömäksi, voi tapahtua todellista parantumista, eli kun se hahmo jota kutsun itsekseni herää erillisyyden unestaan ja hyväksyy Sovituksen.

Johtopäätöksenä voimme ymmärtää, että ajan ja avaruuden maailma ei ole mitään muuta kuin projektio ja ilmaisumuoto eroamisen ajatuksesta - Pojan mielen ulkopuolella - joka pysyy kätkettynä Pojan mielessä, taitavasti piilotettuna ajan ja tilan puolustusjärjestelmän taakse.

https://www.miraclestudies.net/Question16p1.html

Lineaarisen ajan harha; holografinen aika

Kurssi ja kuin myös Arten ja Pursah puhuvat paljon siitä että se kokemus joka meillä on ajasta on väärä tai että uskomuksemme on että aika on lineaarinen, kun todellisuudessa se on holografinen; kaikki tapahtuu samaan aikaan, unohtamatta kuitenkin että kaikki aika, koettu lineaarinen ja samanaikainen holografinen aika on kaikki harhaa myös. Että kaikki elämämme, ne useat sadat, joita meillä on ollut menneisyydessä ja on tulevaisuudessa, kaikki tapahtuvat samaan aikaan. Tätä on kovin vaikea ajatella tai käsittää lineaaarisessa aikakäsityksessämme. Kehitin seuraavanlaisen vertauksen itselleni tästä kaikesta. Ajattele tyhjä tila jossa edessäsi on valtava televisioruutujen tai monitorien muuri. Niitä on satoja ylös ja alas ja sivuille toistensa päällä. Jokaisessa näytössä pöyrii elokuva - jokin sinun elämistäsi niin menneet kuin tulevat. Joissain näytöissä pyörii täsmälleen sama elämä, vain vaihtoehtoisin kohtauksin ja vaihtoehtoisin lopuin. Nämä ovat sinun elämäsi, kaikki elämäsi ja ne tapahtuvat samaan aikaan.

Arten ja Pursah veivät Garyn eräässä kohtaa mielen siirrolla toiseen aikaan, Garyn tulevaisuuteeen muutaman vuoden päähän. He siis matkustivat ajassa mielensiirrolla. Tämä liittyy nyt edellä kuvattuun televisiomuuriin. Miten siis matkustaa ajassa?

Kuvittele nyt näiden jokaisen monitorin taakse monitorijonot jotka ulottuvat niin kauaksi kuin voit nähdä ja jokaisella monitorilla jonossa näkyy hetki tai sekunti tai päivä tuosta elämästäsi. Näin voit tarkastella jokaisen elämäsi joka hetkeä erikseen, voit keskittää huomiosi minne tahansa ns. meneeseen tai tulevaisuuteen. Kaikki elämät on jo kuvattu ja sinä vain keskität huomiosi nyt johonkin niistä, eli elät nyt sitä elämääsi jota nyt elät. Mutta kun mielesi on parantunut eli valaistunut, etkä enää ole egon käsikirjoituksen vanki vaan olet siitä vapaa ja olet saanut koko mielesi hallintaasi, kuten J joka myös siirsi itseään mielensiirrolla ja käveli Marian kanssa vetten päällä, (JBYE), pystyt näkemään kaiken tämän mitä egomielessä "tapahtuu". Niin sinulla on valta ja voima kaikkeen siihen mitä egon käsikirjoituksessa on. J, Maria ja Nadav näkivät jo lapsena tulevaisuuteen ja kykenivät lukemaan toistensa ja muiden ajatukset ja muistivat kaikki "menneet" elämänsä. He olivat ottaneet takaisin oman mielensä, muistaneet Jumalan täysin ja oman Identiteettinsä Kristuksena. Siksi myöskään heidät kehonsa eivät voineet kärsiä tai tuntea kipua tai tuskaa, koska heidän mielissään ei ollut enää syyllisyyttä, joka on ainoa syy kehollisiin kipu- ja tuskatiloihin. Kehon sairaudet ovat mielessä, kuten kehokin. Jokainen sairaus on jo määrätty mielen eri tasolla sillä hetkellä kun valitsimme egon suunnitelman ja käsikirjoituksen itsellemme, ja muille, jotka kaikki ovat sama itse, sama mieli, sama ego. Kehossa esiintyvät sairaudet eivät ole mitään muuta kuin seurausta alitajuisen mielen syyllisyydestä, niiden syy ei ole kehossa tai aivoissa.

Kuten Pursah ja Arten painottavat, me emme kuoltuamme ja ollessa elämien välitilassa tee minkäänlaisia päätöksiä minkälaisen elämän tulemme seuraavaksi elämään. Kaikki päätökset on jo tyhty toisella tasolla. Kaikki on jo eletty. Me vain elämme uudelleen nämä jo tapahtuneet elämät katsellen niitä niiden lopusta käsin. Anteeksianto voi muuttaa tosin sitä, mihin seuraavaan elämään menemme välitilasta, se saattaa olla täysin eri kuin se mihin olisimme olleet menossa, jos emme olisi suorittanut anteeksiantoa.